sunnuntai 23. heinäkuuta 2006

Iskeelmädiskooo

Pakko aloittaa pienellä hehkutuksella. Oli niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kiva viikonloppu Virossa! Vaikka matka-asiat meni ihan vituilleen kaikin puolin (kaksi kadonnutta matkalaukkua, 1,5h lennon myöhästeleminen, kenttäkuulutuksia tyyliin "matkustaja KK, kiirehtikää portille hevonperseeseen. Kone lähtee.", meno-paluu -laivaliput varattuna HEL-TAL ja HEL-TAL (eikä siis ollenkaan TAL-HEL, heh) sekä viimeisenä silauksena valitettava junalla pysäkin ohi ajaminen - niin silti oli ihan järjettömän mukava kiitosviikonloppu \o/.

Tänään, kun hyvinvalvottujen öiden jälkeen maattiin patjalla tyttöporukassa (kaikki siis OMILLA patjoillaan, hyi sua kun heti ajattelit jotain pervoa!!!) ja kuunneltiin hyvää musiikkia, niin tuli vaan ihan uskomaton yhteenkuulumisen tunne. Mulle siis. Heh. Vaikka tuo jessijengimme onkin ihan uskomattoman eri-ikäistä ja porukka tulee täysin eri maailmoista - niin silti fiilis siitä, että ollaan kuitenkin kaikki samassa jengissä just blows my socks away. Kiitos tytöt :).

Ihana paluu arkeen tapahtuikin sitten juhlavasti, kun ensin vanhahko suomalainen mies halusi tietää vastauksen kysymykseen "mulla on lippu Ruotsin Tukholmaan. Pitääkö mun vaihtaa konetta Helsingissä vai Vantaalla..?" ja seuraavaksi Rovaniemen saapuvasta koneesta pälähti ulos noin kolmevitonen kundi oluttölkkinsä kanssa ja huuteli mennessään, että mistä täältä pääsee sinne Helsinkiin..? Miekkonen myös jututti muutaman ohikulkevan suomalaisnaisen aloittaen keskustelun enkuksi "where are you from" ja kun sai suomenkielisen vastauksen, niin jatkoi.. "ai oot Suomesta, oh, I was in Norway..." Ahihihi.

Mulla on huomenna nimipäivä. Juhlan kunniaksi saatan ehkä käydä suihkussa ja pestä hiukset. Lisäksi mennään mummulaan juomaan mehua ja syömään vanhoja kekuja, eli keksejä. Nami.

Ps. Sunnuntain tähtihetki: pikkubussimme radiosta alkaa kaikua puolimatkassa takaisin Tallinnaan Dingon Levoton tuhkimo. Viroksi. Naisen laulamana. Toki porukkamme yhtyi biisiin suomenkielisillä sanoilla ja herätti tempauksellaan suurta hilpeyttä. Jälleen kerran.

Pps. Vielä yksi (viimeinen) sisäpiiriläppä. Mun esikoiskirjalla on nyt nimi. "Energizers Are For Morons!" ((viitaten siis järjestömme älyttömiin jäänrikkomishyppyytysnöyryytysleikkeihin, joita eräät sakemannit haluaisivat tehdä joka saatanan käänteessä)). Lisää later, ehkä.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iloiset nimpparitoivotukset! Saanen ehdottaa juhlien viralliseksi leikiksi Haselmann-imitaatiota tuolilla seisten.

Ja joo, sun työhuoneen kaappeihin pitää tosiaan hankkia vastaisuuden varalle pino patjoja. Tai ainakin retkisellaisia - esitetään niitä kirjattavaksi vapaaehtoisten motivointikuluihin.

Ja satunnainen oikolukija haluaisi ehdottaa pientä muutosta sun best-sellerin nimeen, eli jos vaikka korjattaisiin se vika sana muotoon "morons"...

;)

kirsi kirjoitti...

Hih, pilkunviilajan iloksi aasta tuli oo ihan noin suitsait vaan, yhdellä näpynpainalluksella. Ollos hyvät!

Ja muillekin (teille kaikille kahdelle) tiedoksi - vaikkei tää olekaan mikään ihqtsubujen irkkigalleria, niin saa käydä kommaas. Vaikka sitten noita pilikkuvirheitä. :).

Anu kirjoitti...

Saanen kuitenkin mainita *ja kehua*: Trävel Arrangementit teki siirtymisemme vain "aktiivisiksi" ja saatiinpa edes jotain vitsin tynkää ilmoille. haH.

Mikä ihanin tunnelma vklopusta jäänytkään! Kiitsa kiitsa, voin rakentajana tulla omin kätösin repimään sun väliseinät alas että jotta saadaan parannettua vapaaehtoisten tilaa - vaaka-asennossa. Mutta ei ehkä kuitenkaan vaasalaisittain. Ihan heti.

Arki on harmaata ilman paidattomia, märkiä, ja epätoivoisia miähiä. Ja ilman tytsyjä.

kaifa kirjoitti...

hih, lentokentillä näkee kyllä niin hyviä esiintymisiä. Mun suokkari oli yhtenä aamuna klo 6:40, kun silmät ristissä odottelin turvatarkastusjonossa. Takaa alkoi kuulua kovaäänistä "anteeks anteeks" eikä aikaakaan, kun joku 50-vuotias flanellisetä pukkasi minut edestään pois. Hassua oli se, että mies heilutteli itsetietoisesti pahvista Finnairin plussa-läpyskää kädessään ilmeisesti luullen, että harvinainen lentoyhtiön kanta-asiakkuus oikeuttaa pääsemään _turvatarkastuksen_ jonon ohi. Ahihihi, oli siinä ilmeessä pitelemistä.

Anonyymi kirjoitti...

Hauskaa nimipäivää nimpparipäiväsamikselta! :)Ajattelin päikkäreillä juhlistaa tätä upeeta päivää..
Toi patjahengailuhetki oli kyllä parasta. Ehkä otetaan marraskuussa uudestaan ja nautitaan samalla kanakeittoa kyrsällä. ;) Jälkiruuaksi voin tuoda itsepyydystettyjä kärpäsiä. =)

Kotiinpaluu onnistui onneks ihan hyvin, ei erkkeilyä juna-asemalla tai muuta kivaa...

kirsi kirjoitti...

Oih. Mä en keksinytkään tuota, että 750 pisteellä olen oikeutettu tungeksimaan turvatarkastusjonossa. Kiitos kaifa vihjeestä!

Oululaisista vielä sen verran kommenttia (vaikka tähän kansaan koenkin kuuluvani), että heidän muodostamansa lentokenttäruuhkat on myös täysin oma lukunsa. Hyvissä ajoin, vähintään varttia ennen kuin täti koneeseennousuportilla edes rykäisee matkustavaiseen kansaan päin, nämä innokkaat ilmojen ritarit ovat jo muodostaneet oman jononsa koneeseen nousua varten.

Ja needless to say, että vaikka lähtö viivästyisi kuinka (esimerkiksi yli tunnin, kuten perjantaina) - tämä kansa jaksaa jonottaa. Seisaallaan. Koska, kukapa tietää, vaikka siihen koneeseen eivät ihan kaikki pääsisikään. Eli parempi seistä. Jonossa. Koko ajan!