sunnuntai 16. heinäkuuta 2006

Täällä taas!

Jei, kesälomani interwebitön osuus on nyt siis juhlallisesti julistettu päättyneeksi, mikä mahdollisesti saattaa ainakin hetken aikaa ilahduttaa tän blogin molempia lukijoita. Ollos siis tervehditty!

Viimeisen kolmen viikon aikana on kyllä sattunut ja tapahtunut semminkin, että hieman edelleen huimaa. On ollut melanheilutusfestifaalia, vaihto-oppilaiden kesäkiimatapahtumaa (josta edelleenkin olen täysin pyörryksissä ja otettu, niin hianosti se meni!) - ja nyt siis viimeisimpänä Kiljusen herrasväen kesämatka Kreikan saaristoon.

Kuluneen viikon lomamatkailun top 5 saattaisi näyttää esimerkiksi tältä:

1. Jos ennen kukonlaulua (eli kello 03:55) on tarkoitus olla Airport Taxissa matkalla kohti lentokenttää, ei välttämättä kannata notkua Kalastajatorpalla ja baarissa noin kolmeen. Lievästi on nimittäin vaikeaa saada neljän jälkeen pe-la -välisenä yönä kyytiä keskustasta kentälle - taksikeskuksen kommentti oli ainoastaan "niin, kannattaisi kyllä tilata ennakkoon.." Joo. Tilasin, join skumppaa ja nukahdin. As simple as that. Hieman on kuultu allekirjoittaneen peliliikkeistä kommenttia ja täysin syystä. Ihanat kiitosjuhlat Munkkiniemessä - ja TODELLA ihana tunnelma kamalassa kapulassa koneessa.

2. Lapsiperheen allaselämästä, osat 1-64. Rantakassien sisältö on sanalla sanoen erinomaisen mielenkiintoinen: on vaippaa, uimavaippaa, ruokapurkkia, lusikkaa, ämpäriä, siivilää, uimahousua, teepaitaa, vaihtoteepaitaa, heijastavaa aurinkorasvaa, nokkamukia, kilisytintä ja kolisutinta niin, että heikompaa huimaa. Kaikki hereilläoloaika menee lievässä usvassa ja järjettömässä härdellissä - jatkuvasti pitää olla kahlaamassa altaassa, rasvaamassa, juottamassa, rasvaamassa, kävelemässä, kävelemässä sillalla ITSE, istumassa kivityömaalla, rasvaamassa ja kahlaamassa. Ja varttitunnin päästä sama alustaks. Ei sen siunaaman rauhaa pikkuihmisillä (jotka by the way on ehkä suloisimmat metrinmittaiset touhuajat tällä planeetalla, toim.huom.).

3. Escort services eli elämää giikkolona.. Parin viikon ajan hotellimme allasalueella keimaillut kolmekymppinen kreikkalaista jumalaa muistuttava pitkähiuksinen adonis oli suureksi järkytykseksemme 55+ saksalaisen kansakoulunopettajan rattopoika. Ilmeisesti. Suhteellisen kiihkeä suhteen kun ei nyt missään mielessä voinut kuvitella olevan ilman rahallisia suorituksia muodostunut. Huuman väljähtymistä oli hauska seurata - loppulomasta tätsykkä keskittyi hiljaisuudessa kirjaansa, kun taas giikkololla oli suuri tarve esitellä varustustaan. Hilpeää. Kysymys vain kuuluu: mistä noita voi tilata, aurinkomatkojen nettisivuilta vai?

4. Finskin lomalennot. Karjavankkurointi on oma taiteenlajinsa - mutta jonottaminen on kaiken a ja o. Ensiksi jonotetaan lähtöselvitykseen, sitten turvatarkastukseen, lähtöportille, kenttäbussiin, koneeseen, vessaan, pois koneesta, matkalaukkuhihnalla ja lopuksi hotellin respassa. Ja sama uusiksi aina tilanteen osuessa kohdalle. Säkenöivin matkustusasu oli lienee eräällä keravalaiseksi ristimällämme (anteeksi Kerava) kolmekymppisellä, luojan luoman kaksivärisen hiuksiston omaavalla naisihmisellä. Läpinäkyvä villapaita, pyöräilyshortsit ja kyllä - pohkeeseen asti ulottuvat lentotukisukat.

5. Paluulentomme Kummelihenkinen kapteeni. Suoria lainauksia matkustamoon suunnatuista kuulutuksista mm. seuraavat:

"Tuossa alapuolella on juuri eräskin moldovalainen paikkakunta, joka on erityisen kuuluisa moottoripyöristään ja ladoistaan. Siis niistä rakennuksista, ei autoista."

"Juuri saamamme tiedon mukaan sää Suomessa on...no hemmetti, mihin se paperi nyt jo ehti hävitä, juurihan se oli tässä..kas, löytyihän se, puolipilvinen."

"Nämä Boeingit on siitä mukavia kapistuksia, että niillä pääsee korkealle - eikä tarvitse välittää allaolevista ukkospilvistä. Ukkospilvet muuten täältä ylhäältä katsottuna ovat oikein herttaisen ja valkoisen näköisiä - eli niitä ei värinsä puolesta täältä käsin edes erota."

"Ollaan tässä juuri ylittämässä viimeistä vesiestettä, eli Suomenlahtea. Tuollahan tuo Helsingin kaupunkikin etuikkunasta jo mukavasti näkyy."

Ja kaikkien englanninkielisten kommenttien päätteeksi herra kapteeni totesi pontevasti "tänk juu veri muts". Ihana kapteeni.

Mukavaa oli auringossa, ja mukavaa on olla kotona. Parhautta lomassa kuitenkin on se, että tätä lystiä jatkuu vielä koko loppukuun ajan.

1 kommentti:

maijaatio kirjoitti...

Postauksiasi onkin jo ehditty täällä kaivata :) Hihii. Palaillaan.