torstai 3. elokuuta 2006

Hauska tappa vanha tuttu

Eilinen Otaonnelan visiitti oli oikeinkin valtaisa suksee. Minkään talon katolta ei tosin löytynyt räjähteitä ja bussikaan ei näin kesäaikaan pullistellut teekkaripojista, kuten viime kerralla. Mikä oli ehkä hieman sääli. Mutta silti, tehokas miitti oli, oikeinkin tehokas. Ja paljon huonoja juttuja jälleen sinkoili eetteriin..

Yksi pieni sievä huomio itsekseni tuli tosin tehtyä: jos vielä joskus tulee tarvetta laulaa aamutuimaan NeonKakkosen Polkua, kokispulloon, yöpaidassa, niin voisipa olla hyvä idea tarkistaa, että videotallenne ko. showsta ei koe sen surullisenkuuluisan äm-irk -videon kohtaloa ja päädy esim. kymppiuutisten loppukevennykseen. Tai muuten vaan valtaisan laajaan levitykseen kaiken maailman kaverin kummien kaimoille.

(Nimim. vähän ehkä hävettää. Ehkä.)

Kivaa kun tulee viikonloppu. Pääsen maaseutukuntamatkalle sinne isoon Melaan - sitten seuraavana viikonloppuna puolestaan excursiokohteeksi on valikoitunut tuo kaikkien lomaparatiisien äiti, eli Mäntsälä. Suorastaan villiksi olen siis heittäytynyt - melkein yhtä häikäisevän säkenöiviä matkakohteita mulla kuin tuolla alkukesästä avioliiton satamaan purjehtineella nuorellaparilla. Ne on sentään käyneet muun muassa Albaniassa, Makedoniassa, Kroatiassa ja Bosniassa häämatkallaan.

Mäntsälä tai Makedonia. Mitänäitänyton.

ps. Tänään leikin lepakkoa. Tai Lepakossa. Ollaan menossa vanhojen, hyvien tyyppien kanssa yhdelle lasilliselle olutta. Ja joo, nää on taas näitä kuuluisia viimeisiä sanoja. Periaatepäätös on silti hyvä olla tehtynä (erästä entistä opiskelija-asiamiestä lainaten): kolmannen tuopin jälkeen saa ainoastaan enää nauttia hyvin pieniä oluita! Ettäs sen tiedätte.

1 kommentti:

Tomppa kirjoitti...

Tohon voi entinen opiskelija-asiamies lisätä, että ohje pätee (ainakin pitäisi) vain silloin kun lähdetään "yhdelle".