tiistai 29. elokuuta 2006

Kaksi yötä onneen

Huraa. Mun blöögin sadas postaus on enää muutaman hassun rivin päässä. How fantastic! Lisäksi eilen nautittujen Crowmoorien määrä jäi alle viiteen (kai) JJA jumalan lahja kaltaisilleni no-life -ihmisille, eli BB alkaa tänään. Enää kuus tuntia, eli kukkia pöydälle ja kuoharipullo kaappiin!

Seriously; munsta on kivvaa, kun on syksy. Hullusta helteestä huolimatta aamuisin haisoo nyt jo vähän syssylle ja viime yönäkin kotiin vaappuessani oli selkeästi havaittavissa se, että lehtipuut pitää jo syksyistä kahinaa. Äänimaailma, joka täydellisesti eroaa alkukevään lintujen iloluontoisesta aamukarjahtelusta - mutta on yhtä mieltäylentävää molemmissa tapauksissa. Syksyssä on kivaa myös omenahillo, terhakkaat pikkuihmiset koulumatkallaan, melkein koko maailmaa vaivaava "tänään teen parannuksen ja ilmoittaudun afrikkalaisen kansantanssin kurssille" sekä tietty opiskelijat haalareissaan.

Sopivasti puoli ysin pintoihin tänään aamusella oli steissillä jo muutama yli-innokkaan pikkuoravan oloinen opiskelijatuutori haalareineen, odottelemassa fuksiryhmänsä kokoontumista päivän tutustumisretkiä varten. Voi niitä aikoja - mä muistan edelleen sen ekan yliopistopäivän herran vuonna 1999, ekan aamupäivän jaon tuutoriryhmiin (needless to say, mun nimi oli se lähes viimeinen melkein 700 fuksin joukosta) ja sen vinkeän fiiliksen, kun piti vaan reippahasti tutustua uusiin ihmisiin, paikkoihin ja maailmaan - vaikkei oikeasti edes tiennyt missä oli ja mitä elämältään halusi.

Toisaalta taas eilisen päivän lailla muistan myös sen vuoden 2002 kun olin itse tuutorina - ja erityisesti vuotta myöhemmin, kun oikein ylioppilaskunnan tuutorivastaavan haalarimerkki komisti punaisen juhla-asuni rintamusta. Vitsit sentään, those were the days - jos joskus, niin sinä syksynä sitä tuli pyörittyä "oikeiden" ihmisten kanssa "oikeissa" piireissä. *Wirn*. Ja voi sitä Ilmaisen Viinan Bileiden määrää - ei laki sallisi niitä hehtolitramääriä, joita pakosti tuolloin joutui halvalla juomaan. Aamua iltaa.

Onneksi on jo aikuinen, että maailmassa on muutakin tekemistä kuin määritellä itseään sen kautta, että ketä tuntee ja keiden silmissä näyttää mitkäkin toimet mahdollisimman hyvältä. Kai. Tänään tosin on hieman ehkä sellainen fiilis, että olemassaolon määritelmänä pidetään outlookin uuden viestin merkkiäänen kilahdusfrekvenssiä - sekä sitä kenellä meistä on eniten kiire ja kalenteri tiukimmin täyteen pungettu.

Mä tahdon tarpomaan kuralätäköihin ja fiilistelemään kirpeänkuulaita syysaamuja. Mielellään huikean hurmaavassa seurassa, kiitos.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi niitä aikoja ;)

Onneksi ei tarvitse enää kokeilla, että loppuuko se ilmainen viina juomalla vai ei...

Eikä kukaan tuutorvastaava houkuttele krapulapäivänä tuutoriksi, kun ei ymmärrä, että NYT todellakin pitäisi sanoa ei...

Tirris :D

kaifa kirjoitti...

Jaahas, Kikka Kolmosesta on tullut täti ;-) Sen huomaa siitä, että opiskeluaika alkaa tuntua maailman parhaalta ajalta ja sitä myöt muistellaan joka kerta niin kaiken maailman kinkereissä kuin päiväkirjassakin. Heh heh :D

Tänään tulee mirjaardi uutta phuksilaista tänne kampukselle. Missonmunryhmämunnimeeeisanottumistämäsaantarranmunsalasanaeitoimi

Itse olen vielä enemmän vanha täti enkä millään jaksaisi enää. Täytyy laittaa valot pois huoneesta ettei vaan yksikään fuksiryhmä tule tänne tölläämään reliikkiopiskelijaa, joka on jo 8 (!) vuotta kuluttanut Fabriikin portaita puhumattakaan Cottonin tunnelmallisesta atmösfääristä. "Vitsi, wähä se oli opiskellu kauan. Mä ainakin valmistun 3,5 vuodessa ja otan exitin täältä tuppukylästä!" Huoh, niinPÄ.

Xanna the Warrior..... kirjoitti...

Voi Kirsusein!

Sinä tuutorivastaavatäti joka julmasti veit uskollisen kouluttajan suoraan surman suuhun, eli MaKään!
Those were the days indeed...

Hih, ja tervehdys taas. Sain kuulla sivustasi ja oon jo pari kertaa sua täällä vaklannut.

Xanna is bäk in Stadi for guud this taim. Kannatan nykyään kovin enemmän PeKää sekä LaKää = leikin aikuista. Milloin mennään?! ;-D

kirsi kirjoitti...

Ooo. Jee, täällä on _vanhoja_ tuttuja *läpsyttää karvaisia käsiään*.

Hauska kuulla Xanna ja Tirris, teistä molemmista (ja kaifastakin vähän, mutta soon jo palstavakkari JA tekee kradua, ni osasin odottaakin..).

Fuksit on ihania. Tuutorit on ihania. Kouluttajat on erityisen ihania. Ja ihanimpia kaikista on nää dementtiset unelmat siitä, että kaikki oli tuohon aikaan 99% vaan _ihanaa_. Kilinvitut.

Rahaa ei ollut, kamala stressi ja krapula melkein 24-7. Liikaa ei-opiskeluun liittyviä puuhia ja paskanpuhumista. Ja silti niin kivoja ihmisiä ja hyviä juttuja, että pois alta. Heh.

Aika kultaa muistot. Ja se jos joku on oikeus ja kohtuus!