keskiviikko 23. elokuuta 2006

Kukkia poikkeaville

Eilispäivässä oli kaksi kohokohtaa. Pirkko Saision näytelmä Sorsastaja Kansallisteatterissa (josta lisää myöhemmin tässä samaisessa postauksessa) sekä muotilehti Glorian ilmainen näytenumero, joka lojui eteismatolla vaappuessani puolenyön aikaan kotiin edellämainituista kulttuuririennoista.

Gloriahan nyt ei millään tavalla ole mun skeneeni/genreeni/mitänäitänyton kuuluvaa lehtimateriaalia: luettavia hyviä juttuja löysin siitä tasan yhden, eli 27-vuotiaana mallimamma-tittelin saaneen Marjo Sjöroosin 10 parasta ruokavinkkiä. Mutta uusi paras ystäväni löytyi sitten vikan sivun horoskooppien kirjoittajasta: ensi kuussa skorpparin kaikki työuralliset unelmat toteutuvat käden käänteessä - ja get this: erityisesti "kansainvälisessä järjestömaailmassa" työskenteleville... They're so much talking about me!!! Ahehe. ((juu, nimimerkillä tonnin palkankorotusta, työsuhdesukkia sekä järjellisiä työtunteja odotellessa. Ja ei, en pidätä hengitystäni meanwhile!))

Tuo Saision Sorsastaja puolestaan oli mainio ja kantaaottava, sopivan kevyt mutta haluttaessa paljonkin ajatuksia herättävä näytelmä. Tummapintaiset suomalaiset nuoret näyttelijät loistivat rooleissaan ja pistävyydessään dialogi oli mitä osuvinta. Erinomaista viihdettä, johon voi halutessaan upota syvällekin. Mikä tietenkään allekirjoittaneelta ei ihan täydellisesti onnistunut.. (Havahduin esimerkiksi kesken näytelmän ajatuksesta, joka meni jolteensakin tyyliin "vitsit, tuo yks noista kundeistahan on sekä musta että homo.." Ei niin, että sillä olisi mitään väliä, mutta lievä adhd:ni huvitti itseäni silti suuresti!)

Sorsastajan pohja-ajatuksena oli ollut tehdä näytelmä noista erivärisistä suomalaisista ja heidän identiteetistään - sekä meidän muiden suhtautumisesta kyseiseen erilaisuuteen ja yhdessä elämiseen. Saision oma roolihahmo oli myös hurjan mielenkiintoinen (selvästikin kaikki pohjasivat juttujaan myös omiin kokemuksiinsa Suomessa); seksuaalivähemmistöön kuuluva Saisio esimerkiksi kertoi ostavansa kukkasensa aina Keski-Suomessa sijaitsevalta puutarhalta, jonne osoittavassa tiekyltissä lukee "kukkia poikkeaville". Ruah.

Mutta oikeasti, menkää teatteriin kansalaiset. Siitä tulee hyvä mieli ja sellainen fiilis, että kerrankin aivopoloiset saavat ihan oikeaa virikettä sen iänikuisen tuuban sijaan, mitä esimerkiksi telkkukanavat suoltaa aamusta iltaan! ((juu, meikkis meikäläinen, paraskin puhuja!!))

Ps. Opin eilen myös uuden sanan: ihkusälä (taipuu monikossa muotoon 'ihkusäliä'). Niitä voi galtsussa tai habbohotellissa hengaavat teinixit ostaa irkkailua ja mesetystään virkistämään. Rahalla saa kiskalta lipukkeita, joilla saa webistä ihkusäliä. Nih. *huoh* Mä olen niiii-iin oldschoolia, ettei vaan käsitys riitä. Vanhaan hyvään aikaan sentään piirrettiin paperille pitsaa (ja muita ruoka-asioita), joita kaksikerroksisessa nukkekodissa majailevat ukkelit ja akkelit "söivät" hyvällä halulla. Ja nykyään kaiken pitää olla virtuaalista. Mäenkestä!

Ei kommentteja: