maanantai 4. syyskuuta 2006

Oravainen

Mulla on yksi opiskeluaikainen ystävä, joka puolitosissaan pelkää oravia. Niin, niitä ristihampaisia, pitkähäntäisiä, pieniä karvaisia söpöläisiä. Musta moinen oravakammo on ollut oikeasti mitä suurimmassa määrin koomillista (juu, look who's talking!). Tarinat kun mm. kertovat siitä, kuinka eräskin oravapolonen piti kyseisen keskisuomalaisen kylterin pyörää panttivankinaan - ilmeisesti oikein pidemmän ajan. Mimmi siis ei itse uskaltanut fillariaan lähestyä nurtsilla vaanivan oravan hyökkäyksien pelossa... Hi.

No, päivän lööpithän nyt siis osoittavat, että aikansa edelläkävijä oli tämä oravakammoilija: yksi urhea yksilö nimittäin oli IS:n mukaan ottanut osumaa oopperalaulajan täydessä vauhdissa pyyhältävään polkupyörään - pinnojen väliin siis. Pam! oli vaan kuulunut, kun fillaroitsija äkkipysähdyksestä johtuen retkotti maassa oikosenaan - ja oravapolo luonnollisesti siirtyi autuaammille metsästysmaille. Toisen vahingollehan ei missään nimessä saa nauraa, mutta eittämättä oli lööpintekijällä ollut varmasti kuukauden paras skuuppi: "Orava teloi oopperatähden tajuttomaksi." \o/

Allekirjoittaneen viikonloppu meni jossain yskimisen ja unen rajamailla - tää keuhkoihini aina tähän vuodenaikaan pesivä pöpö veti melkoisen väsyneeksi, ja niinpä juhlistinkin syksyn vikaa vapaata viikonloppua nukkumalla. Yöunia keskimäärin 13h sängyssä ja pari-kolme tuntia päikkäreitä soffalla. How nice. Mutta jälleen vanha kansa tietää nykypäivän antibioottisankareita paremmin: muutama kunnon höyryhengityssessio parantaa kyllä haukkuyskän tehokkaammin (ja pienemmällä damagella, I sure hope) kuin viikon valtaisa lääkekuuri.

Ps. aktiivinen kuluttaja täällä myös hei: kun pääsin juuri kehuskelemasta huollosta saamaani ihunaista nokialaista puhe-elintäni - niin liianpa aikaisin hehkuttelin moista. Sama vika (kuulokkeen toimimattomuus) jatkui kahden viikon huollosta huolimatta heti lauantaina. Eli ei kun mars takaisin puhelinkauppaan, josta valittelivat tapahtunutta ja pyysivät "kiireellistä" huoltoa luuriini. Just juu. Mä luulen, että hyvä tuurini kännymaailmassa on päättynyt ja tästä eteenpäin olen se tyttö, jonka puhelin on koko ajan joko rikki, kastunut, huollossa, varastettu tai hävinnyt. *snif*

Pps. Vielä fukseista yksi hauska juttu tuli mieleen: meillä Vaasassa kun fuksien taloon tulemisen huomasi sokeinkin siitä, että ruokalan edustalla oli reppuja ns. narikassa. Haloo! Juu yläasteella pitää ehkä reput jättää ruokalan ulkopuolelle, mutta että oikein yliopistossa... Melko sukkelaan ne oppivat kuitenkin ne lapsukaiset talon tavoille - eli have fun meanwhile!

2 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Käyppäs www.kunnat.net sivuilla. Siellä on menossa paras paita kilpailu, kandidaatteina mm. Teuvan ja Oulun kuntien paidat. Arvaas kumpi on äänestyksen ykkösenä;)

kirsi kirjoitti...

Mikkään ei kyllä voita oululainen ihimisen alaku -paitaa. Ihan oikiastikaan.

Vaikka ihan sopeva se Teuvan paitakin kai oli..?