maanantai 6. marraskuuta 2006

Amazing race

Hihii. Perjantain lakonisista tunnelmista on jo selvitty, ihan mahtiviikonloppu takana. Meidän viimekesäinen nuorisolaisleiritiimi kokoontui nimittäin talviauringolliseen Helsinkiin (ja osa vähän Espooseenkin) minijees-tunnelmissa. Lauantain ohjelmaan kuului kuohuviiniä ja wienernougatia allekirjoittaneen merellisessä kodissa - ja siitä sitten tiimit lennähtivät tekstiviestillä saapuvien ohjeiden mukaan eri puolille Tsadia. Rasteihin kuului mm. selvitellä Hilton-hotellin keittiöihmisten kana-nuudelikeittoreseptiä, kynttilänsytyttämistä molvaanirokkareiden muistolle Venäjän suurlähetystön edustalla sekä Ukrainan suurlähetystön bongaaminen Kulosaaresta..

Päivä kirjaimellisesti huipentui Stadionin tornin huipulle - kamalan kaunis näkymä yli talvisen Helsingin avautui sieltä. En ole kyseisessä lokaatiossa koskaan aiemmin käynytkään, mutta suosittelen kyllä lämpimästi! Ja näin talviaikaan kannattaa myös pukeutua lämpimästi! Hih.

Illalla syötiin raclettea Kansallismuseon välittömässä läheisyydessä ja hurmattiin kansaa musiikittomassa Urkin pubissa. Allekirjoittanut esiintyi jälleen rääväsuisen tädin ominaisuudessa ja piti yksinoikeutenaan "tsempata" ihqja vapaaehtoistyttöjä mm. kaikessa elämään liittyvässä. Hah. Jostain hassusta syystä ollaan kuitenkin kaikki edelleen puheväleissä. Kai.. :)

Eilisaamu huipentui viiden tähden aamiaisbuffaan lämminhenkiseen perhetyyliin (käytiin ostamassa ruokaa ihan hulluna kaupasta ja tultiin tänne Kaisaniemen päämajaan niitä syömään) - ja eilisilta menikin sitten ihan fiilistelemiseksi. Sunnuntaiset krapulat on siitä kurjia, ettei angstaamiseltaan ja erityisesti väsymykseltään ehdi tehdä juuri yhtään mitään muuta kuin maata. Sängyssä ja soffalla.

Mutta oli ihan überkiva viikonloppu. Suorastaan henkeäsalpaava, etten sanoisi.

Ps. Tänpäiväinen ilmasto saa kyllä surutta Vuoden KoiranIlman palkinnon. Ihan karsea keli - onneksi aamurutiineihin ei tänääni ollut suihkua enemmän aikaa. Olis kaikki paklaaminen ja tukanlaitto mennyt kyllä ihan kirjaimellisesti harakoille. Hui haipakkaa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sis', sä unohdit karvattomat lapset! :D Mutta Urhon mummontossut oli kyllä parhaita ikinä! naminami

p.s. Nähtäväksi jää osataanko me enää keskustella ilman pullonpyöritystä tai kännykkän...

Anonyymi kirjoitti...

Saarna "kaikesta elämään liittyvässä" on näin jälkeenpäin reikiä täynnä eikä kukaan ihqista vapaaehtoistytöistä osaa paikata valtaisia aukkoja, sitten millään.

Vain tietyt lausahdukset ovat tarttuneet rappioutuneisiin aivosoluihin: "mä fanitan teitä!" "sä käytät itseäsi väärin!" "sä et nää sun potentiaalias, mutta tuo toinen osaa käyttää omaansa!".

Tarvitaanko kertausluento?

kirsi kirjoitti...

Hei tyttö/tytöt TKK:lta. Ekaksi koodarillinen vinkki - tosta kommausvalikosta löytyy myös keino identifioida itsensä, vaikkei blöggääjä olekaan.. Eli siitä vaan reippaasti itselleen omaa nimeä kehittelemään, tulevaisuutta varten vaikkapa :).

Juu, there's no such thing as a free mummontossu - kertausluentoja tarjotaan kyllä _if necessary_, mutta yleensä ainoastaan hippasen ennen pilkkua. Ja uusinta siis ainoastaan yleisön pyynnöstä. Kokkeilkaa vaikka!

On tolla ilmiöllä nimikin. Sitä kutsutaan tonkanpohjalta ennustamiseksi (TPE). Mä olen lajissa jo ihan hurjan kokenut, tsih.

Ehkä ensi lauantaina? Maalihuuruissa.