perjantai 17. marraskuuta 2006

Kypros kuittaa

Heipahei, paasin hengissa perille (mummojen lomalennolla, seriously, isonisossa airbussissa oli noin 40 matkustajaa, joiden keski-ika oli ehka 73-v. Kaikki tulossa tanne talvehtimaan - how exciting..). Tosiaan siis Tochnin kylassa, Kyproksen etelaosassa sita vaikutetaan talla hetkella, seminaari pidetaan Limassolin lahella, Governor's Beachilla.

Koska taa homonaamakone ei osaa aakkosia (siis niita aita, missa on pilkkuja), niin pidettakoon taa viesti lyhyena.

Paivan kohokohdat, osa yksi:

1. Seminaari on kaksikielinen. Paaosa puheista siis enkuksi - or so I thought. Puheita pidettiin iso kasa myos ranskaksi, joka ei siis todellakaan ole se mun kieleni. Ekan ranskispuheen aikana en viitsinyt hakea headsettia kaannosta varten (kun siis kuvittelin puheenvuoron olevan ainoa laatuaan) - ja sen jalkeen en enaa kehdannut. Eli istuin yli tunnin kuuntelemassa jannittavia puheita en francais (or whatever), erittain kiinnostunut ilme kasvoillani. Jannittavaa.

2. Kamppiksien virkaa toimittavat yksi ruotsalainen ja yksi syyrialainen tytto. Svedun kanssa puhutaan sujuvaa engelskaa - kolmannen kamppiksen huudellessa edelleen ranskaksi valiin. Ma olen selvasti opiskellut vaaria kielia koulussa, eli kanniroutsia ja saksaa! Ymmarran mimmin puheista kaytannossa ainoastaan lauseet Bon Voyage ja Au revoir.. And that's it. Syyrialaismimmin puolustukseksi taytyy tosin sanoa, etta se yrittaa kovasti. Puhua mulle siis. Ranskaa. Heh. Vuulevuukuseeavekmuasesua....

3. Halloumia on tarjottu vasta kolmesti. Aamupalalla, lounaalla ja illallisella. Eipa silti, soon hyvvaa. Eli mie en valita. En tosiaankaan.

Uteliaille kerrottakoon viela, etta taalla on 23 astetta lamminta ja aurinko paistaa taydelta teralta. Eli life is sweet, so far.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa, mun lempisana on löynyt ittensä läpi eetterissä, se **naama -sana siis =D

tampere kuittaa ja hiljenee, roger

p.s.mummontossujen ääressä nähdään taas ens vklna...

Osakeyhtiö Huovinen kirjoitti...

Bon Voyagenkin opit Nykäseltä.

kirsi kirjoitti...

Itse asiassa sanan "homonaama" kantaäiti on vanha nesuaktiivimme Anna of Sveitsi. Joka siis viljeli tota termiittiä jo Wanhaan Hyvään Aikaan Waasassa.

Ja Bon Voyagea huutelee kummitätini, yleensä tosin ruokailua aloitettaessa. Eli kieliopillisesti hieman kyseenalaiseen väliin...:)