tiistai 26. joulukuuta 2006

Tapsan tantsut

Mulla on sellainen hämärä mielikuva, että ehkä joskus tällä vuosituhannella munkin elonpiirissäni oli hohdokasta käydä Tapanina baarissa. Joku juoru kertoi, että lähestulkoon koko kaupunki kerääntyy tällöin rimpsalle, ala-asteaikaiset ystävät tapaavat toisensa tanssilattialla ja edellisvuoden vanhat suolat janottavat kansaa enempi kuin laki sallii.

Tän vuoden Tapaniin however kuului massiivista keittiössäpäivystystä. Lohi-mätimousse oli, kiitos kysymästä, suuri succée, ja kinkunrippeetkin löysivät tiensä parempiin suihin. Finally. Ilolla viskottiin roskiin laatikoidenjämät, sillit ja sipulit - huomenna popsitaan hilpeinä porkkanaa ja syväpuhdistetaan itseämme yrttiteellä. Ha.

Lapsuuden absoluuttisesti parhaimpiin joulumuistoihin liittyy aattoaamuun heräämisen jännittävyys, kinkku on meillä aina laitettu sen verran aikaisin uuniin, että jo riisipuurolla koko kodin on täyttänyt kärisevän possun haju. Neljän lapsen jouluangst on lienee myös ollut niin käsinkosketeltavaa, että pidemmittä puheitta joulupukin vierailuajaksi meillä vakinaistui jo kello 13 - sitä jännäämistä nenä kiinni ikkunassa (viimeistään puolta tuntia aiemmin), että koska se pukin auto näkyy..! Jos joskus saisi senkaltaisen perhosen vielä vatsaansa, niin onnellinen olisi.

Nykyään joulun tunnelmallisimpiin hetkiin kuuluu vierailu isomummujen ja -pappojen haudoilla pimeän jo laskeuduttua - tuhansien kynttilöiden meri pysäyttää kyllä jouluun paremmin kuin mikään muu. Tänä vuonna osuimme sankarihaudoille yhtäaikaa mieskuoron kanssa, mikä osaltaan kohotti kyllä hartaan tunnelman ihan omaan luokkaansa.

Perinteet on kivoja - parhautta joulussa on myös se, että koko ajan tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä siis pätee paitsi aattoon, myös joulu- ja Tapaninpäivään. Tsihi. Huomenna sitten mennään kostoksi ehkä ex tempore kiinalaiseen syömään - tai vaan maataan vihdoin kirjan kanssa sohvalla tekemättä sitten ihan yhtään mitään.

Mene ja tiedä.

2 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Joo, yrttiteetä ja porkkanamehua se on oltava huomisesta lähtien juhannukseen asti, sen verran on ns. vyötärön korkeudelle ilmaantunut höttöä. Entisten höttöjen lisäksi, siis!
Mut sovitaan, että kun minä laihaan, niin sinä voit syödä huoletta mitä mieli tekee ;)

kirsusein kirjoitti...

Onks tää nyt sitä mainostamaasi vaihtokaupustelua..? :). Eilen yritin kommata sun blogiisi rusettimarsustani (joka olisi eläessään tänään jo yli parikymppinen) - sen nimi oli Nöpö ja se tippui mun sylistä lattialle vaan yhden (!) kerran..

However, koskapa iskä palautti marsukaverin takaisin eläinkauppaan allergiani takia, niin en valitettavasti voi vaihtaa sitä sun kanssasi. Mihinkään. Mites on kaupustelu muuten edennyt?