tiistai 20. maaliskuuta 2007

Hölinää

Ehei, kirsuseinia ei ole kuopattu [vielä], eikä blöögihiljaisuus myöskään johdu massiivisesta Sauliaiheisesta juhlimisesta. On vaan ollut niin jumalaton kiire [no ei edes ole - eilenkin olin töissä huimaavat 3 tuntia yhteensä!], ettei muka ehdi tehdä mitään tärkeää. Eli esimerkiksi päivittää kuulumisiaan tänne.

Osasyy postauksen pihtaamiseen on toisaalta myös se, että tää olis nyt niinko 200. merkintä tällä sivulla. [insert drumrolls and fireworks here.] Pitäisi katsos olla jotain järkevän painavaa sanottavaa valtaisalle kuulijakunnalleni. Vaan kun ei ole. Viikonloppu meni Tukholmaa kierrellessä (käytiin kolmella metroasemalla ja ajettiin yksi pysäkinväli bussilla. Niin, ja syötiin TGI Fridaysissä. Ihan parasta.). Laivamatkoilla tuli todettua myös mun lääkityksen oikea määrä - käyttäydyn kuulemma kuin lähestulkoon normaali ihminen kahden merisairauspillerin ja buffetin jälkeisessä tilassa. Jos siis käy mun olemukseni ahdistamaan, niin voi yrittää jauhaa niitä rauhoittavia pieniä valkoisia pillereitä esimerkiksi buffetaterian joukkoon...

Ulkona on muka kevät - korostaen sanaa muka. Aurinko paistaa ja muutama eksynyt puluparkakin karjahteli Kalliossa aamusella, mutta silti mun pyrstö on ihan syväjäässä äskeisen Töölön-excuni jäljiltä. Kamala kylmyys vaivaa.. Ngh. Vaan joskopa viikonloppuna lämpenisi inhimillisiin lukemiin tuo säätila - Washington DC:hen on luvattu ensi viikoksi 15-20 lämpöasteen lukemia. Ja joo, siis Celsiusta, ei Fahrenheitia. Edes mä en mene enää tuohon halpaan. Muah.

Tällä viikolla pitää jännittää kahta asiaa. Onko kummipoika tervehtynyt mahdollista huomista junamatkaansa silmälläpitäen. Ja onnistuinko vakuuttamaan erään lastenkodin johtajan - kävin tänään nimittäin siellä juttelemassa 12-vuotiaan pojan tukihenkilöksi alkamisesta. Pikku moka löytyy ainoastaan mun CV:stä, muuten meillä oli oikein mukavaa. We'll see. [Niin ja sit on se kolmaskin jännitettävä salaisuus, josta ei saa puhua. Mä yllätän pian itsenikin olemalla ihan superluotettava muiden ihmisten asioissa. Hurjan hankalaa, täytyy kyllä myöntää.]

Ihanasti tiistaita. Voi kun olisi jo huominen. Tai pääsiäinen. Tai seuraava elämä...

Ei kommentteja: