tiistai 10. huhtikuuta 2007

Massahysteria

Pääsiäinen sujui erinomaisen rauhallisissa tunnelmissa. Juotiin tosin epähuomiossa erään merihakalaisen geokätkijän kanssa kolmisen pulloa viiniä (ja aika paljon Baileys'in ja ehkä karkin tahi suklaanmakuista likööriä) torstaina. Tein siis meille ruokaa ja koskapa geokätkijä oli vastuussa jälkiruuasta, yllättäen jouduttiin vahingossa ihan kamalaan humalaan, kuin ohimennen.

Mä olen nyt esiintynyt ihan hurjan liikuttuneessa mielentilassa siinä kotiani vastapäisessä baarissa melko moneenkin otteeseen. Ja koskapa mun omissa juomatottumuksissa ei tietenkään ole mitään vikaa, niin ton baarin ilmanvaihdossa täytyy olla jotain massahysteriaa aiheuttavaa, joka aiheuttaa valtaisaa mielenliikutusta ja suuria alkoholipitoisuuksia ihmisveressä.

Kolme todellista case-esimerkkiä tukevat tarinaani:

1. Eräidenkin housewarming-partyjen jälkimainingeissa seurue X taapersi ko. soittoruokalaan. Aiemmin illalla oli nautittu tukevia hors'deuvres-paloja [lausutaan: öösdövrejä] ja itse baarissa tilattiin ainoastaan muutama (!) napakka schnaabeli. Josta huolimatta a) allekirjoittanut lauloi ihan päin vittua, kovaan ääneen, b) meikkasi suti viuhuen baarin minimalistisessa vessassa [hmm..eiku tää olikin se Tavastian PoTF:n keikkakokemuksen etkojuttu..anteeksi!] ja c) kuulopuheiden mukaan eräs teekkari of Otaniemi päätyi poikaystävänsä lattialle yökylään. Ja oksentamaan.

2. Samaisen geokätkijän kanssa käytiin "yksillä" eli syömässä (Kettusessa), jonka jälkeen päädyttiin tän kyseisen ravitsemusliikkeen orjiksi. Jossain käsittämättömässä mielenhäiriössä piti soittaa taksi ja lähteä SemiFAINALiin fanittaan UWSS:ia, vaan huomataksemme, että Tavastia ja semifainal ei suinkaan ole a) sama asia eikä b) kannata huudella Tavan ovella, että "misschää täällä on scchhe schemifainalin ovi..".

3. Nyt siis pääsiäisenä suunniteltiin "muutaman suuntaa-antavan drinksun jälkeen" erästä kansanjuhlaa tapahtuvaksi keskiyön auringon juhlaviikonloppuna. Tehtiin huolellisia kirjallisia muistiinpanojakin, tapamme mukaan. Ettei pääsisi totuus unohtumaan aamuyöstä. Vaan huomataksemme aamulla, ettei niitä muistiinpanolappuja ole sitten missään. Nowhere to be found, indeed. Joko ystävällinen baarimisu takavarikoi ne tietämättämme torstai-illan aikana - tahi sitten ollaan poltettu ne rituaalinomaisesti vessassa - ja snortattu nokkiimme Keith Richardsia matkien. En tiedä. [tai sitten ollaan vaan joukkopsykoosiin sorruttuamme kuviteltu muistiinpanojen tekeminen... en yhtään epäilisi edes jälkimmäistä.]

Mutta olkaatten siis varovaisia, kun liikutte linjoilla. Siellä kulkee kaiken maailman hiihtäjiä, kaiken maailman kamoissaan. Ja hypnooseissaan.

ps. Olen siis teoriassa parhaillaan sairaslomalla - ja syön kymmenen päivän antibioottikuuria. Mun pitäis ehkä käydä hakemassa lääkekuuri jo siinä vaiheessa, kun alan suunnittelemaan ulkomaanmatkaa. Ja vetää varmuuden vuoksi troppia jo turvatarkastuksesta alkaen. Ihan ihmeellistä. Matkailu ei kai vaan sovi mun sielulle!

Ei kommentteja: