keskiviikko 16. toukokuuta 2007

Oulu, osa yksi

Koskapa lukijapalaute ilahduttaa vanhaa (ja erityisen kyynillistä) sydäintäni ihan valtavasti, niin tästä eteenpäin, aina hamaan kesäkuuhun saakka lupaan pyhästi blogata ainakin kerran viikossa oululaisuuden erilaisista aspekteista. Siis kuvista, tunnelmista ja niin edelleen, jotta kesäturistit voisivat vapautuneesti hengailla natiivien keskuudessa kaupunkilomillaan Oulussa.

((Näin voin sitten kesän päätteeksi mennä ronumaan kaupunginjohtajalta jotain matkailunedistämispalkintoa tms. kaupungin avaimia moisen kunniatekoni vuoksi. Jihuu!))

Matkakohteet, top 3

1. Oulussahan ei voi sanua käyneensä, mikäli ei ole tutustunut pohojoispohojammaalaisella hulluuvella rakennettuihin ylypeyvenaiheisiin. Eli kirjasto-/teatterikompleksiin (ei kirijasto, by the way) joka on rakennettu järjettömän tuuliselle paikalle mereen sekä yliopistoon joka on rakennettu suolle (seriously, sadan tuhannen kilometrin päähän sivistyksestä, keskelle entistä suoaluetta). Rakennuksethan itsessään siis eivät välttämättä kauneudella ketään hurmaa, mutta paikallisista on aina vitsikästä kertua (ei kertoa) kuinka Oulussa osataan. Paitsi värkätä käläkättimiä (eli kännyköitä), myös rakentaa paikkoihin, joihin ei ehkä kannattaisi...

2. Ehdottoman visiitin arvoinen paikka (ja itse asiassa täysin mahdoton välttää, jos kaupungin keskustaan vahingossa eksyy) on Rotuaari. Eli periaatteessa keskustan ainoa, oikea, virallinen kävelykatu. Tämä autoton keidas, kävelykatu-Rotuaari ilmentää miellyttävällä tavalla oululaisen olohuoneen kirjavat kasvot. Kadun varrelta löytyy kirjakauppaa ja kebuteriaa, sekä kaksi ihanaista kahvilaa (Antteli [ei Antell, niinko se muka kirjoitetaan] ja Bisketti [jotkut ehkä kirjoittais ton Bisquet, paitsi oululaiset]). Oulussa kahavin kanssa juuaan maitua ja syyään örkkyjä. Eli korvapuusteja. Rotuaarilla järjestetään myös valtaisia tapahtumia, erityisesti kesällä, tästä esimerkkinä se ensimmäinen Valakolöökiyö, jossa myydään kaikkea mahdollista valkosipulijäätelöstä -kastikkeisiin ja muihin kynsilaukallisiin tuotteisiin. Reaaliaikaista kuvaa Rotuaarilta voi käydä kurkkimassa täällä. Rotuaarilta löytyy myös Pallo, Stockmann ja Rotuvaari-kilpailu - näistä lisää myöhemmin, I promise.

3. Torinranta - aittoineen, kauppahalleineen ja toripolliiseineen. Valtakunnallistakin (ehkä hieman kyseenalaista) julkisuutta saanut torinranta on paitsi Kiikelin ökytalot ja niiden pihalle kuseskelevia teinejä - myös mitä mukavin paikka piipahtaa. Erityisesti kesällä. Aittarakennuksista saa keskiolutta, kahvia ja pullaa - ja satunnaisesti myös turisteille suunnattuja tuotteita, eli poronsarvia ja -nahkoja. Kauppahallissa (siinä Oulun ainuassa) puolestaan myydään kallaa ja lihhaa (ja olliiveja), ehdottomasti allekirjoittaneen yksi suosikkipaikoista, ever. Torilla voi myös järjestää kultajuhlia, esimerkiksi aina kun koko kylän Kärpät voittaa mestaruuden. Eli noin kolmena vuonna neljästä... Myös viinikyläfestivaalit ja muut kesähäppeningit yleensä täyttävät torin. Paitsi sateella.

Seuraavissa Oulu-katsauksessa perehdymme oululaiseen perinneruokailuun, eriaisiin puhheenparsiin ja yleiseen sanastoon sekä jatkamme paikallisnähtävyyksien esittelyä. Stay tuned.

Ps. Lievä panniikki. Maikkarin uutiset tulee lauantaina tekemään juttua meidän vaihtareiden valmennuksesta. Treenaan tulevaan haastatteluuni katsomalla juutuubista sitä uutisissa toissaviikolla jäätynyttä kommentaattoria. Ngh. Onneksi varasin valmennusta silmälläpitäen kampaaja-ajan täksi illaksi. Jotain iloa sentään tässäkin päivässä!

3 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Ihanko oikeasti tulevat uutisista?! Iik! Vaikka mua ei haastatellakaan, joudun ehkä vielä menemään kampaajalle;) Jos vaikka näkyis sekunnin kymppiuutisissa lauantai-iltana.

Vesikeksi kirjoitti...

Totaalisen jäätymisen lisäksi suotavaa ei ole myöskään hihitellä hallitsemattomasti haastatteluissa. Nimim. Kokemusta on, siitäkin.

Kaarina kirjoitti...

Ihanata! OULU! <3-terveisin Täydellisen ilahtunut teekkari :)