perjantai 24. elokuuta 2007

Salatut elämät

Musta on tullut ihan ihmeellinen kerrostalokutvaaja. Ensinnäkin olin lentää tuossa alkuviikosta perseelleni aamun työmatkalla rappukäytävässä, kun näkökenttääni ilmestyi krokotiili. Kyllä, krokotiili. Tarkempi tarkastelu osoitti sen olevan sellainen kolkytsenttinen, muovinen tapaus - jonka joku vitsikäs eläjä oli ovensa ulkopuolelle asentanut käytävässä liikkuvia vahtimaan. Kerrassaan huvittavaa - heti toisella kerralla. Voin vaan kuvitella, miten mummeleilla tykyttää suonissa, kun ne epeliin ensimmäisen kerran törmäävät: se on vielä vähän pimeämpi ovisyvennys siinä käytävässä, missä tuo öttinkäinen majaansa tällä hetkellä pitää.

Lisäksi meidän talomme uusin vitsaus on joku räävitön hahmo, joka soittaa mun ovisummeria, turhaan, ainakin kerran viikossa. Yleensä aina juuri silloin, kun mulla on kaikki vaatteet pesukoneessa ja koti muutenkin valtavan kaaoksen vallassa. Sellaisessa tilanteessa kutsumattomat vieraat on kaikkea muuta kuin tervetulleita - eikä ovisummerin pärähdys aiheuta mussa muita toimenpiteitä kuin kännykän vinssaamisen äänettömälle ja allekirjoittaneen hiljentymisen kuuntelemaan mahdollisen ovikellon soittoa. [Ja tämä siis vaikka mä olen maksanut teeveelupaakin jo useamman vuoden. Mä vaan kammoan yllätysvieraita, that's all.]

Turhaa huvia lienee tuokin: eihän sieltä kukaan oikeasti ole kylään tulossa. Ainakaan vielä. Kunhan pyrkivät jakamaan mainoksia ja luutuamaan rappukäytävää. Mutta silti, villin urbaania moinen säikkyminen.. Mä oikeasti istuin hipihiljaa kodissani eilen ainakin varttitunnin ja toivoin, ettei summeria soittanut mörrinkäinen tule raplaamaan myös mun omaa oveani yläkertaan ja esimerkiksi vaatimaan kahvitarjoilua. Seriously.

Viikonlopun paras uutinen [ainakin toistaiseksi] on se, että kummipoika ja siskokulta saapuvat syysretkelle Helsinkiin. Kaksivuotias on kuulemma into piukassa menossa kivoliin ja eläinpuistoon. Eli toivottavasti lintsille sekä korkeasaareen pääsee vielä...? Tai sitten pitää taas keksiä huvituslaitteita lapskullalle ihan itse. We'll see.

p.s. Toi kuva on ratikkapysäkin roskapöntöstä. Etsitään varkaita ja kovalevyjä. Loppukaneettina "käräytä kaverisi ja tienaa tonni!". Melko fiksua - vai kyseenalaista...?

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
se summeroija en siis oo minä....
Mä oon ollut todistetusti poissa viime aikoina (vai oonko?).
Millon mennään toweriin, toveri?