keskiviikko 3. lokakuuta 2007

Kolmannen linjan kyttäruutu

Mä olen tähän saakka (siis helmikuusta asti) esiintynyt kotonani melkoisen vapautuneesti sälekaihtimet auki - kunnes tällä viikolla olen tarkkaillut vastapäisen taloyhtiön asukkien puuhia. Tullen siihen lopputulemaan, että olisi ehken kaikille miellyttävämpää, jos kotona puuhasteltaisiin ihan niiden suljettujen verhojen takana.

Kaksi esimerkkiä:

Mua vastapäätä (puolikasta kerrosta ylempänä) asuu joku miespuolinen henkilö, jonka olen useampaan otteeseen tavannut heilumasta ainakin yläruumis (eli se ikkunasta näkyvä osio) paljaana. Useimmiten viikonloppuisin, mutta kellonajoissa ei ole koskaan mitään logiikkaa. Kundi puuhastelee jotain epämääräisen keinuvaa, pitää siis sellaista edestakaisin-liikettä, alastoman näköisenä, ikkunan edessä. Voitte vaan kuvitella, kuinka mun epäluuloinen persoonani on kuvitellut hänen puuhailevan vaikka mitä perverssiä siellä ylhäisessä yksinäisyydessään [se edestakainen keinunta on oikeasti aika epäilyttävän näköistä]. Mutta kappas perkelettä.

Kundi ilmeisestikin tykkää kuntopyöräillä. Alasti. Ko. vaapunta jatkui nimittäin tuossa alkuviikosta - ja nyt sijainti oli sen verran lähempänä ikkunaa, että havaitsin pojun tankkaavan vettä suorituksensa välillä [ja kuka nyt eksoottisten tsetsuaaliviritysten kesken vetää nestettä juomapullosta...? Paitsi joku hoocee-Henry.] Kundilla oli myös pyyhe, jolla hän kuivaili itseään kesken harjoituksen - eli selvästikin joku astetta pervompi kilpapyöräilijä siellä hikoili satulassa, so to speak.

Alakerran tyttö (joka luonnollisesti on autuaan tietämätön kanssa-asukkinsa edesottamuksista) puolestaan vaihtaa vaatteita kotonaan hyvinkin vapautuneesti. Todistaen mm. sen, että jos ulkona on pimeää ja sisällä valot, niin vaikka kuinka kyykistelisi yksiönsä takanurkassa, se paitapuseron vaihtaminen kannattaa tehdä vasta, kun on laskenut kaihtimet. Näkyy niinsanotusti puoli Eurooppaa, jos siellä kotonaan verhotonna roikistelee.

Ja tämä kaikki ilman kiikareita tai edes tarkoituksellista kyttäämistä - kunhan satuin vaan vilkaisemaan ikkunasta väärään (eli täysin oikeaan) aikaan... *wirn*

Huomenna tiedossa urbaania ulkoilua erään käpyläläisen kaksivuotiaan kanssa. Mennään metsään etsimään puolukoita ja huumeruiskuja.

Ei kommentteja: