torstai 10. tammikuuta 2008

Teepee, osa kaksi

Tein eilen ykkösluokan julkkisbongauksen. Vaapuin hurjaa kyytiä Aikatalon kulmilla kohti Keskuskatua, vaan kiinnittääkseni huomiota keskelle mun kävelyreittiä parkkeeranneeseen mustaan autoon. [Itse mustissa autoissa nyt ei niinkään useimmiten ole mitään huomiota herättävää - lähinnä vaan vanhana oululaisena yleensä pitää aina vähän kiinnostua, tyyliin "no kukas sitä nyt noin massiivisessa autossa matkustaa..."] Autossakaan ei siis ollut muuta erikoista - kuskin paikalla istui mies mustissaan. Mutta mikä oli erikoista, oli ratkaisu että toinen Man In Black oli käsi takapenkin ovenkahvassa kiinni - päästämässä matkustajaa ulos.

Tässä vaiheessa kävelyvauhtini oli jo hieman hiljentynyt, ihan vaan silkasta uteliaisuudesta. En kuitenkaan pöllämystyksissäni hoksannut vaihtaa kurssia hyvissä ajoin - vaan päädyin sitten suhahtamaan Tasavaltamme Presidentin (ja hänen turvamiehensä) ohitse noin 20 sentin etäisyydeltä. Lippis oli Tarjalla päässä ja kova kaakotus kuului kauemmaksikin - ilmeisesti viereiseen urheiluvälineliikkeeseen kävi rouva presidentin matka. *hih*

On siinä saattanut kaupantädillä olla ilmeissä pitelemistä, kun arvoisa rouva teepee on marssinut kävelysauvojensa (tai minkälaisia asioita hänellä nyt kenties kaupungille voikaan olla) kanssa kassalle. Omasta puolestani voin kertoa, että pokka ei pitäisi kyllä millään! Sen puolesta puhuu jo aikanaan Oulussa, lukioni 125-vuotisjuhlissa juhlapuheen pitäneen (silloisen istuvan) presidentti Ahtisaaren kanssa käymäni monologi... Istuttiin juhlapäivänä lyysseolaistyttöjen kanssa käytävällä viattomasti ihan muikkuina (eli muina naisina, toim. huom.) ja havaittiin kauhuksemme rehtorin ja Ahtisaaren kävelevän suoraan meitä kohti. Käytävä oli kohdaltamme suhteellisen kapea - eli todennäköisyys presidentin kohtaamiseen vaikutti melkoisen vääjäämättömältä sen ohikiitävän sekunnin.

Mietittiin tovi tykönämme, kuuluuko meidän pokkuroida jotenkin erikoisemminkin - vai voidaanko vaan lorvia penkeillä lukion ekaluokkalaisille ominaiseen tyyliin. Päädyttiin kuitenkin kompromissiratkaisuun (mikä näin jälkikäteen hymyilyttää kyllä ihan hurjasti): noustiin presidentin tullessa kohdalle seisomaan - ja kajautettiin komeasti "päivää herra tasavallan presidentti". *muahah* Ei vastannut Martti, ei. Korkeintaan ehkä hymyili hyville tavoillemme suopeasti.

((Silloisesta rehtorista olisi monta muutakin mukavaa tarinaa. Koulumme sijaitsee nimittäin ihan Oulun keskustassa ja kun Ruotsin kuninkaalliset 1990-luvun puolivälin kieppeillä tekivät valtiollisen vierailun Uuleoboriin, niin meidän reksimmepä tilata päräytti nelisensataa suomen- ja ruotsin lippua (sellaisia kepillisiä malleja) - ja komensi koko lukiomme ulos kadulle huiskuttamaan näillä lipuilla. Ei ole varmaan kuunaan ollut Oulussa yhtä komianmassiivista lipunhuiskutusta havaittavissa, kun koulumme ja Franzenin puiston välisellä pätkällä, tuona aurinkoisena iltapäivänä.))

3 kommenttia:

Kalu kirjoitti...

Jee!

Mä oon nähny kans presidenttejä tosi läheltä. Manu ja Tellu ajeli avomersulla eräässä maatalousnäyttelyssä vuonna kahdeksankytmiekkajakirves. Ei onneks ajanu päälle. Sit ne hörppi myöhemmin kahvia pahvimukeista sonniaitauksen viereisessä teltassa. Olin ehkä kahdeksan kun tämä tapahtui.

Sahtivaari oli Vorssassa avaamassa presidentinvaalikiertuettaan ja pelas korista. Tais olla polvet vähän paremmassa kunnossa kun ei ollu laastareita ottassa. Tää oli jotain ysikytvalomiekkajapyssy.

Halosen näin Vaasan lipastolla ja tulevan presidentin Vanhasen näin kepun puoluetoimistolla. Muahahaa.

Kati kirjoitti...

Haloska saattoi hyvinkin olla ostamassa uusia kävelyporkkia. Eräänä kesäiltana Seurasaaressa Rva TP tuli nimittäin turvamiehensä kanssa vastaan sauvakävellen (ja turvamiehellä oli puku päällä, Halosella tuulipuku..)

Vesikeksi kirjoitti...

Joku mun tuttu oli joutunut kauhukseen Haloskan kanssa Anttilassa hissiin.

Ja mä olen soittanut sille marssia Vaasan lipastolla.