tiistai 19. helmikuuta 2008

Är ja mur

Olipa taas epätoivoisen haaveilun täyttämä yö. Ilmeisesti sen verran kierroksilla tässä käydään edelleen, ettei millään meinaa illalla saada unta - vaan pitää vaan piehtaroida erinäisessä määrässä itsesääliä ja rutinaa. Niin ja haaveilla.

Lampaiden laskemisen sijaan tein viime yönä erinäisen määrän listoja - tekemisistäni
ja erityisesti tekemättä jättämisistäni. [Ja kostoksi universumille torkutin tänään vaatimattomat 80 minuuttia. Olemukseni on siis sanalla sanoen hehkeä tällä hetkellä.]

Done, 1.1.2008 alkaen
- yksi lehti taitettu, kolme juttua kirjoitettu (toiseen lehteen)
- määrätön määrä sähköistä ja kirjepostia
- heiluttu hulluna humalascha, melkein kerran viikossa.
* vain yksi itkupotkupaskahalvausraivari so far, tänä vuonna siis
- kaksi työhakemusta. Yksi työhaastattelu. Piinaviikkoja jäljellä noin kolme
* netistä haettuna tosin vino pino kaikkea ulkomailla työtätekevien opastusta, just in case
- miinus seitsemän kiloa, plus yksi (tänhetkinen saatanallinen motivaatiopula vituttaa!)
- noin 13 ihmistä itketetty julkisesti, ihan tarkoituksella
- kannettu ruokakasseja, viinilaatikoita, kukka-asetelmia, kirjapinoja, pöytää, läppärin salkkua ja matkalaukkua. Ihan liian monta kertaa.
- nolla muistamista ystävänpäivänä - kavereita tosin olen nähnyt enemmän kuin viime syksynä yhteensä
- kolme keikkaa, ihania julkkisbongauksia
- 14 blogipostausta, ml. tämä
- kauhiaa haaveilua, koko ajan suunnilleen. Asioista, joihin ei itse todellakaan voi enää (vielä) vaikuttaa

Undone, samaan aikaan
- reipashenkinen ulkoilu vapaa-ajalla, eli viikonloppuisin. Ihanan aurinkoisista ilmoista huolimatta.
- Vaasan Yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan reippaan opintoneuvojan spostiin vastaaminen. Anteeksi radiohiljaisuus.
- ystävälliset sanat tutuille ja tuntemattomillekin. Enempi möykkäröimiseksi mennyt, ikävä kyllä
- hyvien ihmisten kanssa hengaaminen
- sukulointi, tai niille soittelu (tai siis kavereillekaan)
- zen-tyylinen asennoituminen universumiin "se tapahtuu, minkä on tarkoitus." Paitsi mun elämässäni siis.
- oman kodin etsiminen - ei nyt vielä voi, kun ei tiedä
-
suunnilleen kaikki kohdat listalta asioista, joita täytyy tehdä ennenq täyttää 30. Ngh.
- joku suunnitelma Elämästä, että mitä siltä nyt oikeasti haluasi.
- virman nettisivujen (Erään Toisen Töitä, jotka lankesivat vaan mulle) kuntoon saattaminen.
- palkankorotusneuvottelu. Seriously.

Jotenkin huomaa, että tammikuinen Berocca-höyry (amfetamiinijohdannaiseksikin sitä meillä välillä luultiin) on hieman laantunut, ja lähinnä lakonia vaivaa. Hyppelehdin kuitenkin kimpsuineni huomenna sinivalkoisille siiville, ja kotiin taaperoterapiaan.

Ps. Ensi viikolla on karkauspäivä. Nyt hamekankaita ostelemaan, arvon kirsuseinin ystävät. Olkoot varoitetut!

Ei kommentteja: