perjantai 25. huhtikuuta 2008

Viikonloppua

Tän viikon saavutuksiin (omiini ja muiden) kuuluvat ainakin seuraavat asiat:

- Triplatätiys. Siskokulta pyöräytti pienen poikavauvan tiistaina. Suvullemme jämptiin tyyliin nuorimies saapui täsmälleen laskettuna päivänä [kyllä, niitäkin on!] - ja on ilmeisimminkin jo hurmannut vanhempiensa sekä isoveikkansa lisäksi myös isovanhemmat ja isoisovanhemmat. Tämä täti pääsee pohjoiseen vasta tiistaina tulokasta ihailemaan: kuulemma on isonveljensä näköinen ja -oloinen tapaus, punertavalla tukalla ja kaikella.. Kerrassaan hurmaavaa! [Isoveli, pian kolme, on kuulemma jo uskaltautunut taputtelemaan vauvaa, ja tehnyt mm. tiukkaa analyysiä vauvan kahdesta jalasta JJA kädestä. Saapa nähdä miten päin nuorenmiehen nokka on ensi viikolla, kun äiti ja vauveli ovat kotona.. *wirn*]

- Tehokkaana maastamuuttajana olen tässä viimeisen kuukauden aikana saanut edistettyä tulevaa muuttoa ainoastaan irtisanomalla tv-lupamaksun. [Ja kyllä, tämä tarina on valitettavasti tosi!] Tätä vauhtia taitaa jäädä mun muuttoni tekemättä - kun en vaan yksinkertaisesti saa aikaiseksi esimerkiksi relokaatiokustannusten selvittelyitä tai muita. Vakuutusyhtiö lupasi siirtää kotivakuutuksen vuodeksi samalla rahalla, mutta yllättäen mun matka- ja henkilövakuutukseni hinta pompsahti kolmellasadalla. Pitäisi kai kilpailuttaa tuo(kin) tarjous..? Onk jossain joku opas, josta voisi lukea KAIKKI tehtävät asiat, ennen kuin voi hyvällä omallatunnolla painaa kotioven kiinni puoleksitoista vuodeksi?! Tai mikä parempaa - haluaisko joku ryhtyä mun personal traineriksi tällä saralla? Luulen, että tulosta syntyisi ainoastaan karmian vittuilun ja huutamisen seurauksena.

- Aikuismaisen kolmekymppisen tavoille uskollisena tirautin tänään pienet vitutusitkut töissä. Kun en vaan enää jaksa tätä jatkuvaa selän takana naputusta ja epäilyä kyvyistäni. Irtisanoutuminen kävi oikeasti ehkä noin kahden sentin päässä - eihän siinä nyt vain ole minkään jumalan järkeä, että viisaat, vanhemmat miehet kuusissakymmenissään aiheuttavat omassa epävarmuudessaan (ja luopumisen tuskassaan) tahallaan mulle ihan jatkuvaa päänsärkyä. Tänhetkisen kritiikin kohde on suunnittelun alla oleva fiftarihenkinen juhlagaala, jonka mainoksessa "ei myydä mitään" ja muutenkin gaalan luonteelle ei ole sopivaa se, että mainostetaan "50-luvun amerikkalaisuuden hehkutusta" tai "jameksiin ja kellohameisiin pukeutumista".. Kas kun kukaan ei hoksannut puuttua aiheeseen kuukausia aiemmin, kun tästä edellisen kerran oli puhetta. [Ja kas kun kukaan kritisoija ei kuitenkaan ole kuukausiin tehnyt gaalaillan eteen yhtään mitään]. No mutta, aina voi itkeä - töissä se antaa vielä sellaisen erityisen pikantin säväyksen *wirn*

- Tempaistiin WDC-hengessä eilen eräskin Venäjäaiheinen kaalipiirakka. Ei se kaali vielä mitään, mutta se hemmetin voitaikina. Mental note to self: kun reseptissä seuraavalla kerralla lukee "voitaikinaa" - niin voi mennä sen kaupan pakastealtaan kautta. Säästyy kahden ja puolen tunnin kaulimiselta. Nih.

Huomenna töitä kevätkokkouksessa ja kasakaupalla albumoitavia valokuvia - ja sunnuntai on kai vappaa..? Huisaa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Niin, ne kuuskymppiset pojat tosiaan osaa laittaa hyvän kiertämään. Että ilon kautta vaan tätäkin nuorisojärjestöä on mukava kehittää. En edes yllättynyt...
Sanoo eräskin käpyläläinen