keskiviikko 13. elokuuta 2008

Mita yhteista on alligaattorilla ja rullaportailla?

Markkinointi-ihmisia kiinnostanee Washingtonin (ja luultavimmin koko Itarannikon, of that matter) hupaisin mainos. Jenkkejahan usein syytetaan - ja kylla:taysi aiheesta - kaiken maailman kummallisista varoitusteksteista. Niin Washingtonin kaupunki on nyt sitten hilpsakasti keksinyt yhdistaa samaan mainokseen varoituksen alligaattoreista – ja rullaportaista.

Behold: mainosmiesten mukaan nimittain alligaattoreita ja rullaportaita yhdistaa se, etta molemmat voivat hyokata yllattaen pahaa-aavistamattoman kansalaisen kimppuun ja aiheuttaa valtavaa vahinkoa. Suomalaisesta nakokulmasta tassa saattaa hieman ehka haista liioittelu – rullaportaiden perimmainen tarkoitus kun kai yleensa on liikuttaa massoja kerroksista toisiin. Kun taas toisaalla alligaattoreiden nimenomaan kuuluu olla verenhimoisia matelijoita, jotka raatelee kaikkea liikkuvaa. Tappaakseen. Hih.

Mainokseen (josta postaisin kuvan, jos olisi se kamera – siihen saakka voitte kurkkia tanne) on lisaksi liitetty varoittavia kuvia rullaportaiden hyokkayksen kohteeksi joutuneista uhreista. Kenkia, flipfloppeja, lahkeita, sandaaleja – kaikkea maan ja taivaan valilta. Kieltamatta huvittavaa, mutta noinkohan on tehokasta..?

Taalla paistaa edelleen aurinko. Eilen kaytiin afgaaniravintolassa syomassa ja drinksuilla. Jet lag (ja vaara tyokieli) ilmenee edelleen infernaalisena vasymyksena, joka useimmiten iskee kahdeksan-yhdeksan aikaan. Viime yona tosin meni taas tunti poliisihelikopterin saksatysta kuunnellessa. Ja ei; lukijapalautteesta huolimatta en kuitenkaan mennyt juoksemaan valokeilaan ja huiskuttamaan kameroille. Ties vaikka olisi tullut kumiluodista..?

Toissa on periaatteessa ihan hyva rytmi – satunnaisesti vituttaa ehka se, etta mua ei kylla ole perehdytetty toihini sitten ollenkaan. Ja silti odotetaan moitteetonta lopputulosta (tai ainakin hyvia kommentteja satelee oikealta ja vasemmalta - pyytamatta ja yllatyksena). Mutta taas toisaalta niinpa sita kai kaikissa tyopaikoissa on hyvat ja huonot puolensa. Ja niihin hyviin puoliin laskeskelen tassa parhaillaan aamuja.

Ps. Jos on tuliaistoiveita, niin pliide laittakaa ne mulle tan viikon loppuun mennessa. On nimittain mall’iin sen verran matkaa (ja peliaikaa vaan ens viikko), etta olisi hyva tietaa kysynnan ja tarjonnan lait talla lailla hyvissa ajoin. Kiitsat vaan.

2 kommenttia:

Nevis kirjoitti...

Perehdyttäminen on vähän niin kuin hammaskeiju: kaikki siitä puhuu, mutta kukaan ei sitä oikeasti kohtaa. Myöhemmin isä/äiti/työnantaja kyllä väittää sen käyneen...
Onneksi sulla ei YFU-asioissa mene sormi suuhun;)

Anonyymi kirjoitti...

maaaaaapähkinävoitaaaaaahh....*slurps*

sitä tosin nyt saa täältäkin jos vaan jaksais/muistais ostaa