maanantai 11. elokuuta 2008

Rakkauslapsia ja fiibbareita

Amerikka on elossa – ja voi hyvin. Tai siis ainakin meikkis on: maailmallahan on ollut vaikka sun minkalaisia jannittavia tapahtumia viime aikoina (mitanaitanyton sodanjulistuksia Georgiassa ja olympialaisten avajaisia ja suomalaisten kultamitaleja ja muita..).

Taalla otsikoissa on kuitenkin viikonloppuna ollut ensisijaisesti senaattori John Edwardsin aviorikostunnustus (mutta onko lehtolapsi jonkun peikonnakoisen vosun kanssa Edwardsin rakkauslapsi – vai kuuluuko se jollekin toiselle poliitikolle, sita voimme vain odottaa! Kauhunsekaisella jannityksella, if I may add…). Mutta siis raamatullisesti ollaan oltu (kuten tabloidit osasivat jo aikapaivia sitten kertoa – kukaan ei vaan uskonut), huolimatta siita, etta Edwardsin vaimolla on syopa ja kaikkea kauheutta.

Lisaksi luin lehdesta, etta eraassa missourilaisessa tuhannen hengen kylassa eraskin elamaansa kyllastynyt rekkakuski paatti hyodyntaa vanhentunutta vartijakorttijaan – ja esiintyi useamman kuukauden ajan FBI-agenttina, jonka tehtavana oli tyhjentaa ko. kylapahanen metamfetamiinista. Siella sitten paikallisten poliisien avustuksella potkittiin ovia ja pidatettiin ihmisia kuukausien ajan (30 taysin viatonta kaupunkilaista paasi telkien taakse, huumekytkoksista epailtyina). Kunnes paikallislehden kesahessu syotti kyseisen agentin nimen intterweebin hakukoneeseen. Ja sai tulokseksi tiedon agentin aiemmista rikosepailyista. Nyt on sitten oikea syypaa vankilassa, viattomat vapaalla (ja nostaneet vaatimattoman 300 miljoonan dollarin syytteen kotikylaansa vastaan) – ja kylan viranomaiset miettivat, mika meni pieleen. Kannattaa ehka ensi kerralla pitaa FBI-referenssina ko. henkilon omien vaitteiden lisaksi muutakin kuin “poliisiauton nakoista” avolavapakua, jossa oli radiopuhelin JA halytyssireenit.

Ma kavin viikonloppuna Dupont Circlella lounaalla ja ajelin illan eraallakin Twiligt Tourilla, katselemassa nahtavyyksia. Hienoja olivat. Kolmetuntisen kiertoajelun huipennus oli lienee se, kun turneen juontaja (tosi, tosi sanavalmis nuori musta kaveri) kuuli seurueemme olevan skandinaaveja. Han paatti, etta kaikkien ulkomaalaisten tulisi laulaa oma kansallislaulunsa ja niinpa sitten meikkiskin (no perkele, todellakin!) lurautti Maamme-laulun – ja kaytti kaksiminuuttisensa julkisuudessa mainostamalla meidan isantaperhetoimintaa kaiken maailman tennesseelaisille hillbillyille. Hahahahaha.

Taalla oli lampotila laskenut viime yona alle +20C (kuulemma ei koskaan tapahdu elokuussa!). Meinasin jaatya aamulla, mutta onnekseni paiviksi on kuitenkin luvattu jotain 26-28C, eli ei taalla varmaan ennen lokakuuta oikeasti perse jaady. Mutta akkia tosiaan paasee unohtumaan faktat kylmasta ja kalseasta Suomesta.

Tyomatka Kanadaan on tiedossa kuun loppuun (se vika viikko ennen lentoa Suomeen) ja kovasti pitaisi sita ennen nettisivujen sisaltoa tuottaa, kirjoittaa konferenssipuhelumuistiota ja suunnitella tuota Kanadan-reissuakin. Jotain substanssia, katsokaas. Mutta sita ennen olisi viela yksi kaytannonlaheinen haaste: mistapa loytaa lahin Bank of American konttuuri. Katsokaas, sain juuri ekan palkkani. SHEKKINA. Siis sellainen kasinkirjoitettu shekki, jossa on tyonantajan sopivaksi katsoma summa ja se pitaa vieda pankkiin ja muuttaa kateiseksi. Vuonna 2008. Universumin tulevaisuutta omanaan pitavien ihmisten paakaupungissa. Palkkashekkeja. *hahahaha*

4 kommenttia:

Emppa kirjoitti...

Hahaa, onneksi joku muukin saa palkkansa viela shekkina! Tosin meilla siirryttiin vahan aikaa sitten pankkisiirtoon, mutta siippa kiikuttaa kotiin niita samaisia kasinkirjoitettuja shekkeja. Ma sitten vihaan shekkivihkoa! Laskujen maksaminen on aivan syvalta, kun niita ei voi napsakasti hoitaa koneella tyoaikana, vaan jokaisen maksamiseen tuhrautuu vahintan puolituntia ja runsaasti bensaa.

kirsi kirjoitti...

Heippa Emppa - ja kiitokset kommentista. Ihana havaita etta jenkeilla ja malawilaisilla on yllattaviakin yhtalaisyyksia.. :)

Naa olivat myos taalla ihan ihmeissaan, etta milla ma maksan velkojani esim. kavereille, jos mulla ei kerran ole shekkivihkoa.. Ja kun totesin vaan, etta netissa, suoraan niiden tileille - niin sitten tulee suoraa huutoa siita, kuinka vaarallista on antaa oma tilinumeronsa jollekin kaverilleen.

Edelleen. Vuosi 2008. I rest my case.

Kaarina kirjoitti...

Maamme-laulu! KYLLÄ!
Varo vaan, kohta oot jossain finlandwanabe-hillbillyjen staadiumilla lurauttamassa sulosäveliä ennen perinteisen jenkkifudispesisottelun alkua. :p

Nevis kirjoitti...

Palkkashekki, omg. Ajatelkaa, miten tukossa Suomenmaa olisi aina palkkiksina, kun kaikki menis vaan vaihtelemaan shekkejään konttorin puolelle;)