lauantai 27. syyskuuta 2008

Kamppis


Mulla on seuraavan viikon ajan vieraanani (huomatkaa, edes freudilaisittain ei paassyt pimpsahtamaan sana riesanani) sveitsilainen kamppis. Periaatteessa siis se lahin esimieheni, joka piti majaa kodissani oman Amerikan-komennuksensa ajan. Melkoisen vitsikasta tama valtava sosiaalistelu: Suomessa kun siis bunkkasin kolme viikkoa avoliitossa eraan larulaisen kollegani kanssa – ja taalla vastaavasti samanlainen yhteiselo jatkuu.

Yllattavan laid-back oli eilinen ilta, vaikkei keskustelun-turruttavaa televitsioonia ollutkaan missaan. Viela. Esimies on (vinkeasta maineestaan huolimatta) oikeasti suhteettoman mukava tapaus. Jarjettoman pateva vaan, mika ehka saa allekirjoittaneen puntit hieman vipattamaan. Ja kyselee melkoisen pistavia kysymyksia, mm. kaikesta! Joihin siis pitaisi pystya vastaamaan lonkalta, ja mielellaan oikein. Mutta, so far, so good.

Hieman myos hihitytti eilen, kun kaytiin viela poikain kanssa syomassa naapurin italialaisessa ravintolassa (pojat being siis esimieheni ja naapurin-seta Scott. Molemmat herrat myos niinsanotusti puttaavat eri griinilla). Aina, kun sisaan kaveli hauskannakoinen kundi, alkoi armoton tsekkailu – ja ko. tahon poistumisen myota valtava spekulaatio siita, kuinka sopo ja ihq kundi oli ollut. Ja siita, mahtaako tyyppi kuulua heidan perheeseensa. Ma puolestani istuin paikallani, pihalla keskustelusta kuin lumiukko, mika heratti kundeissa yhta lailla suurta huvitusta.
Huomenna ollaan suuntaamassa Annapolisiin roadtripille (Marylandin osavaltion paakaupunki noin tunnin ajomatkan paassa taalta, I’ve been told). Telkkari pitaisi vihdoin hankkia. Jihuu. Kamerassa on akku ladattuna ja palkkashekki jalleen tilille siirrettyna, etta paasee taas shoppailun makuun. Ehka.

Mukavaa viikonloppua siis koti-Suomen kamaralle. Mekin paastaan taalla seuraamaan presidentillista vaittelya, koska *tattadaa* Breaking Newsina molemmat kandidaatit on juhlan kunniaksi myos tulossa paikalle. Ellei sitten joku katastrofi taas iske viime metreilla ja vanhempi herra republikaani joudu perumaan osallistumaan jonkun ilveen avulla. We’ll see.

Ps. Kuvassa siis Capitol Building yovalossa. Satuttiin kerran siihen kulmille sopivasti juuri, kun sinfoniaorkesteri aloitti ilmaiskonserttinsa. Soittivat vitsikkaasti musiikkia piirretyista.

1 kommentti:

Kaisa F kirjoitti...

Terveisiä Sammatista :) Olin 48h musiikkileirillä ja nyt päässä soi sekä väsymys, että koko ohjelmisto.