lauantai 17. tammikuuta 2009

Domestic Goddess

Heräsin lauantaiaamun kunniaksi ennen kahdeksaa. Naapuritalossa (joka on siis seinä seinässä kiinni mun kotini kanssa - ja ilmeisesti eristyksiin ei ole käytetty mitään paperia paksumpaa) tehdään extreme makeoveria edelleen [aloittivat jo ennen saapumistani Lexingtonille]. Ja luonnollisestikin hispanoremontti-joset ovat peliasemissa aina mahdollisimman aikaisin aamusta. Voidakseen sitten kätevästi lopettaa hommat jo ennen puoltapäivää. Perskule.

Raahattiin maailmanlopun hengessä eilen kymmenisen kiloa elintarvikkeita kotiin Capitol Hillille - siinä oli taas kanssa-washingtonilaisilla ihmettelemisessä, kun pikkuveli raahasi kahtatoista kaljatölkkiä, gallonan mehutölkkiä, parin litran limsapulloa ja muita tykötarvikkeita kuuden korttelin matkan kotiin. Ngh. Jenkkiläiset muovipussit kun on suunniteltu tasan autoonlastausta varten, eli needless to say - meidän kauppakassit lasahti juurikin tuohon kotiovelle. Mutta selvittiin perille. Nyt voidaankin sitten pysytellä maanpinnan yläpuolella keskiviikkoaamuun saakka, ihan vaan varotoimenpiteenä.

Ihanasti kuitenkin paikalliset ilmaisjakelulehdet jakeli eilen neuvoja sekä paikallisasukeille että kaupunkiin saapuville kisaturisteille. Mitä tehdä, missä ja kuinka. Metrossa on kuulemma hyvä pitää mielessä kohteliaat käytöstavat (ja hymyillä armottomasta vitutuksesta huolimatta) - ja käyttää liukuportaissa esimerkiksi lausetta: Excuse me, please stand on the right" usein ja ystävällisesti. Ettei just päädy raivokohtauksineen esimerkiksi juutuubiin. [Oikeasti, tuo luki lehdessä eilen!]

Nyt Holocaust-museoon ja kaupungille harjoituskierrokselle. Pitää pitää joku korkeanpaikan leiri tässä vielä sietokyvyn karkaisemiseksi. Sekä ruuhkien että pakkasen osalta.

1 kommentti:

Kati kirjoitti...

Terkkuja!