sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Vähemmistössä

Suomessa on usein kiinnittynyt ruuhkabusseissa huomio siihen, että ihmiset välttävät viimeiseen asti toistensa viereen istumista. Eikä siinä mitään. Erityisesti merkillepantavaa on ollut se, että mahdollisesti ei-valkoihoinen bussimatkustaja on järkiään aina viimeinen, jonka viereen kukaan uskaltautuu istumaan - ja niinpä tilanne on usein (korjatkaa toki, jos tilanne Helsingissä on olennaisesti muuttunut heinäkuun lopun jälkeen) se, että täpötäydessä bussissa ihmiset melkein seisovat käytävällä mieluummin, kuin istuvat tummaihoisen ihmisen viereen. Mikä on sinällään ihan käsittämätöntä.

Tänään tuli todistettua se, että ilmiö on täysin universaali.

Washingtonin asukkaista 61% on värillisiä. Kuulun siis täällä vähemmistöön ihonvärini takia. Käytännössä tämän huomaa erityisesti asiakaspalvelutilanteissa, kun palvelua yleensä saa ei-valkoihoiselta henkilöltä. Jonka aksentti on usein vielä paksumpi kuin allekirjoittaneen, mikä sinällään on usein johtanut mitä mielenkiintoisimpiin väärinkäsityksiin. Busseissa ero on vielä selkeämpi - kaupungin onnikoita, eli linja-autoja kun käyttää lähestulkoon vai ja ainoastaan musta väestö. Useammankin kuin kerran (tänään viimeksi) olen ajellut kaupungin laitamilla bussin ainoana valkoisena matkustajana - villi fiilis sinällään. Ja tänään, bussin täyttyessä havaitsin olevani se viimeinen, jonka viereen istutaan. Vaikka tilaa olisikin ollut.

Liekö kuvittelivat valkoihoisuuteni tarttuvan, vai mikä lie seurassani epäilytti? Huvittavaa se oli silti - ja kerrassaan silmiä avaavaa. Kaipa tietyt ihmiskunnan perusominaisuudet vain kulkevat kansoilta toisille, maasta ja kansallisuudesta riippumatta..?

5 kommenttia:

Kalu kirjoitti...

Parahin bussipaitsio Kirsusein. Entä jos vaan haisit pahalle? :)

ps. Terveinen Suomen delegaatiolle.

Suvi Seattlesta kirjoitti...

Olen huomannut saman ilmiön busseissa sekä Bostonissa että Seattlessa. Minä erittäin vaaleana suomalaisena olen se jonka viereinen paikka täytetään viimeisenä. Mielestäni en haise (ainakaan tietääkseni :) ja jätän aina viereen tilaa, mutta silti minua vältellään.

Olen toisinaan miettinyt, josko vain kuvittelen koko jutun, mutta mukavaa kuulla, että sinulla on samanlainen kokemus.

Kiitos mielenkiintoisesta blogista, tätä on hauska lukea!

Vesikeksi kirjoitti...

Olette vain liian hemaisevan näköisiä! Kanssamatkustajat haisee, eivätkä uskalla tulla tyrmäävien näköisten mimmien viereen lemuamaan.

Vähänkö olen positiivinen nykysellään.

Kirsi kirjoitti...

Hi, kiitokset kommenteista. Ei se ihan oikeasti hajusta voinut olla kiinni - lutrasin oikein antaumuksella vain muutamaa tuntia aiemmin suihkussa.

Suvi, mukava kun jätit kommentin - ja terveisiä sinne pohjoiseen. Kaipa tämä ennakkoluulojen rikastama kansa on tasapuolisesti ennakkoluuloinen joka suuntaan..?

Ja vesikeksille kiitos kohteliaisuudesta. Kyllä mä silti edelleen vetoan syrjintään ja vähemmistöihin. Siistiä kerrankin olla alakynnessä.

Karosita kirjoitti...

Uskoisinpa melkein etta kyseessa on vain se (siis DCssa) etta on vain helpompaa istua muiden viereen, ei siksi etta sinussa olisi mitaan vikaa, vaan siksi ettei tarvitse miettia rotusuhteita ( ja sun mahdollista reaktiota). Oikeesti. Sori jos vesitan sun teorian mutta mielestani et ole alakynnessa, et tassa maassa.

Huomasin itse metrossa etta kun oli oikeasti paikoista puute, niin silloin kylla saattoivat matkustajat istuskella toisenlaistenkin ihmisten viereen, kunhan olivat muuten samanlaisia (esim. keski-ikaisia naisia, yms.).