torstai 19. marraskuuta 2009

Seurapiirien rytketta

Viime viikonloppu kului mainiosti Amerikan-siskoni Shellyn kanssa kotikaupunkia ihaillessa. Tehtiin kaikki turisteille suunnatut temput - monumentteja kuunvalossa, Valkoisen talon pihamaan ihastelua, Capitolin ja kongressin kirjaston opastetut kiertokavelyt.. vain muutamia mainitakseni. Ja sitten tietenkin bonuksena ajeltiin lahestulkoon ainoastaan mustien kayttamalla bussilinjalla Adams Morganiin brunssille, kaytiin laitattamassa rakennekynnet - ja kulttuurillisena huipennuksena paadyttiin paikallisen EU-leffafestifaalin suomalaiselokuvan ensi-iltaan.

Mika Kaurismaen Haarautuvan Rakkauden Talo oli siis esityslistalla - ja kasiohjelmassa oli oikein luvattu naispaaosia naytelleiden Elina Knihtilan ja Anna Eastedenin keskustelutuoki elokuvan jalkeen.

Siella sita sitten ponotettiin valtavassa leffateatterissa (joka itse asiassa oli yllattavan taynna): mina, noin keskimaarin koko Suomen suurlahetyston vaki - ja hajainainen edustus paikallisia leffafriikkeja.

Tumma komedia oli itse asiassa yllattavan viihdyttava: tosin taytyy rehellisyyden nimissa myontaa, etta melkoinen osa jutun juonta oli tuttujen paikkojen (ja kielen!) bongailu valkokankaalta. Seka niiden kiivas selostus kaikille vieressa istuville. Silmaanpistavinta (miehekkaan kiroilun lisaksi) oli leffan melko kaurismaellinen ote seksiin. Tai sitten olen vain jo niin tottunut siihen, etta amerikkalaisleffoissa naytetaan vastaavissa tilanteissa korkeintaan vahan kyynarpaata - ja sitten akkia kuvakulma muuttuu muuksi. Tassa Suomi-leffassa nimittain nupsutella ryttyyteltiin vallan jatkuvasti, mita mielenkiintoisimmissa paikoissa - ja ihan taysin asiayhteydesta riippumatta.

[Amerikkalaisvahvistukset eivat tosin olleet moksiskaan moisesta alastomuudesta - hihittelivat vedet silmissa siina kuin meikalainenkin. Ja onpahan ainakin mita kertoa kotivaelle ruokapoydassa...]

Lupausten mukaisesti myos rouvat Knihtila ja Easteden olivat myos lentaneet paikan paalle, suurlahetyston kutsumana. Nimmareita ei staroilta kehdattu pyytaa - mutta valokuva kuitenkin. Ja ihan mukaviltahan ne vaikuttivat kerrassaan.

Lieko oli allekirjoittaneen leffapresenssilla vaikutusta, vaiko eiko - mutta ilahdutuksekseni inboksiin kolahti tanaan kutsu Suomen-suurlahettilaan itsenaisyyspaivan vastaanotolle. Juhlat pidetaan itse asiassa vasta maanantaina, eli paivaa myohassa. Mutta silti. Melko veikeaa paasta viela kertaalleen suurlahetystoon juhlimaan - ja mita arvokkainta tilaisuutta. Ei taida ihan hetkeen tulla meikalaiselle yhta arvovaltaisille kokkareille kutsua itsepaisyyspaivaa juhlimaan. Kun epailen tosiaan, etta esimerkiksi ne Linnanjuhlat on viela ehka semisti meikalaisen vaikutuspiirin ulkopuolella...

Huomenna on tyopaikan Kiitospaivan nyyttarit: meinasin viikonlopun valtavasta menestyksesta innostuneena vasata kasan perisuomalaisia lihapullia tyopaikan vaelle. Saapa nahda mika on menekki. Iltapaivan ohjelmaan kuuluu jannittava H1N1-rokote: sain vihdoin vangattya ajan laakarilleni, joka lupasi kaltaistani ulkomaanelavaa - ja riskiryhmaan periaatteessa kuulumatontakin pistella. Viikonloppu puolestaan menee rokotteesta toipumiseen. Jee! (Enpa muista koska viimeksi olisin yhta vilpittoman iloisesti tuuletellut pistoksen saamista. En ehka ikuna. Jee, silti!)

4 kommenttia:

Moina kirjoitti...

Hahaa, me oltiin silloin yks kesä jiikun kanssa siellä adams morganissa sellasessa baarissa kun madams organ. Se oli aika hauska paikka, bluegrassin rytkettä taisi sillä kertaa olla tarjolla :)!

Joo ja sitäpaitsi oon ihan varma että sut siellä Linnassakin itsepäisyysbibiksissä joku päivä nähdään :)!

Kirsi kirjoitti...

Joo. Madams Organ on ihana. Samoin kuin sen vieressa oleva Tryst. Jonotettiin myos hetki Perry's -nimisen ravintelin Drag Queen -brunssille. Mutta tultiin jarkiimme, kun tarjoilija lupaili poytaa vaatimattoman 1.5h odotuksen paahan... Ehka ensi kerralla on parempi lykky.

Ps. Saak sun kirjahiiriblogin linkittaa tanne mun sosiaalisen median kehtoon!?

Anonyymi kirjoitti...

voisitkos myös ystävällisesti julkaista sen lihapullareseptin? muistan että joskus olen niitä sun ohjeella vääntänyt ja saanut huikeita kehuja (tapahtuu näillä kokkaajan tavoilla muuten aika harvoin).. eli jos voit niin Naamis kiittää!

Moina kirjoitti...

joo saa linkittää jee!