torstai 7. tammikuuta 2010

Paluu kotiin

Tuossa 500. juhlapostausta ennakoivassa viestissäni kyselin lukijoilta aiheita ja ajatuksia viidettäsadatta viestiäni juhlistamaan. Tavoitteena luonnollisesti ollessa, että olisin saanut ko. vastaukset turistettua ilmoille ennen vuosikymmenen vaihtumista. Mitä sitä tyhjää.

Olen ilmeisesti ollut matkan rasituksista johtuen niin superväsynyt, että biologinen kelloni on Suomen-loman aikana keikahtanut ihan päälaelleen. Ensimmäiset pari viikkoa meni sellaisella rytmillä, että heräilin aamuyöstä viimeistään viiden aikaan - ja muutaman tunnin lueskelun jälkeen annoin yleensä periksi, ja nousin ylös. Tämä siis johti useimmiten paitsi siihen, että olin ehtinyt olla hereillä jo useita tunteja ennen muun talon heräämistä, myös useita tunteja ennen auringonnousua. Sitten taas alkuillasta, kun ulkona on pimeys kestänyt jo hyvän hetken, on allekirjoittaneen vallannut ihan järjetön ramaisu - to the extent, että olen ruokkinut aamuvirkkuutta menemällä nukkumaan järkiään jo viimeistään yhdeksältä.. Ja seuraavana aamuna sama alusta.

Eipä ole aiemmin ollut moista aikaerovaivaa meikäläisellä: tässä täällä naureskelinkin, että on kyllä voimaannuttava sellainen ajatus, että tässä menee tämänkaltaisessa väsymyksen usvassa hyvästi tuonne helmikuun puoliväliin: olen tosiaan lentämässä kotiin Amerikkaan viimeistä kertaa ensi viikon alkupuolella - ja sieltä pitäisi sitten palata takaisin Suomeen jo kuun vaihteessa.

[Ihan tosissani mietin nukahtamislääkkeiden hakemista tuota reissua silmälläpitäen. Ihan järjetön on nimittäin ollut olo hetkittäin, kun kellon ollessa vasta iltakuusi, meikäläinen on jo ollut ihan valmista kauraa höyhensaarille...]

Mutta. Asiaan. Anu ja Karo kyselivät siis tuolla taannoin suunnitelmistani, toiveistani ja odotuksistani koskien paluuta Suomeen tuossa helmikuulla. Kysymys on erinomainen - ja siihen on ihan kamalan hankala vastata. Käytännön jutut toki siis tulevat ensimmäisenä: kämpän hankkiminen, sitten toivottavasti sähkösopimusten sun muiden virallisuuksien hoitaminen -- ja omaisuuden raahaaminen vanhempien autotallista ja vintiltä sinne omaan, uuteen kotiin. Työasioihinkin pitäisi tietenkin osata orientoitua, ja käydä vakuutusyhtiössä -- sekä selvittää olisiko Helsingissä tarjolla mitään palaavien ekspattien (tai ekspattien nyt ylipäänsä) kahviryhmää.

Itseni tuntien voin nimittäin luvata, että kotiinpaluu tuskin tulee menemään täysin kivutta. Sanovat, että komennukselta palaavien kulttuurishokki on usein lähtötilannetta haastavampi -- ja vaikka tosiaan musta on ihan oikeasti kiva palata takaisin Suomeen, niin ei täälläkään nyt kaikki maailman asiat ole maailman parhaiten. Tai esimerkiksi niin, etteivät ne meikäläistä yhtään vituttaisi.

Haastavaa on myös etsiä oma paikka uudelleen ystävien joukossa: paljon on ehtinyt poissaollessani tapahtua.. Eikä elämä tietenkään ole kenenkään kohdalla pysähtynyt siihen, kun Amerikan-koneeni lähti Seutulasta kesällä 2008 - päinvastoin. Toisaalta toivoisin itselleni taitoa kuunnella ihmisiä ja heidän tarinoitaan - ja samalla ystävilleni (sekä tietenkin perheenjäsenille, joita tosin on tullut aika taajaan nähtyäkin) toivoisin kärsivällisyyttä suhteessa meikäläisen juttuihin. Jotka varmasti ainakin koko kevään alkavat sanoilla 'Sillonkö mää olin Jenkeissä..' Tai 'Meillä Jenkeissä ei kyllä ikinä...' Tai 'Washingtonilaiset on tässäkin asiassa...' *hihihi*

Kuten joulukirjeeseeni kirjoitin, niin kolmen viikon kuluttua tulen nousemaan Unitedin lennolle 902, kohti Müncheniä, Helsinkiä ja Oulua. Tietoisena siitä, että paljon on pysynyt entisellään, ja että kaikki se, jolla oikeasti on merkitystä odottaa minua Suomessa edelleen. Toisaalta taas myös tietoisena, ja erittäin kiitollisena siitä, että Yhdysvallat, nämä ihmiset ja tämä kulttuuri täällä on muuttanut ja inspiroinut minua tavoilla, joita en itsekään olisi koskaan edes uskaltanut toivoa...

2 kommenttia:

Karo kirjoitti...

Kommaanpa vaan et tsemppia ja toivottavasti kaikki menee aivan ihqsti muuton ja viime viikkojen kera DCssa =)

Karo kirjoitti...

Seka odotan innolla blogia sun niista laksiaisista jotka mainitsit!