lauantai 23. tammikuuta 2010

Pelasta maailma

Olipahan viikko. Mainostamani Jeff Dunhamin keikka oli ihan mainiota viihdettä: netistä löytämäni kolmenkympin liput olivat itse asiassa yhteen katsomon aitioista - ja vallan esteetön näkyvyys oli lavalle. Täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että olen enemmän intiimien, pienten standup-keikkojen ystävä (kaipa siksi, että edelleenkin salaa haaveilen rohkeudesta joskus nousta itse moiselle lavalle). Mutta hyvin veti herra Dunham ja kaikki sen pienet nukkeystävät.

Verizon Center on mm. Washington Capitols -lätkäjengin kotiareena, ja yleensä pelipäivinä metro (joka siis suhahtaa kätevästi hallin alta suoraan) on pistetty täyteen Caps-faneja, sopivasti peliin sonnustautuneena. Tällä kertaa sekä juna että asema oli puolestaan täynnä jotenkin maalaisserkun näköistä kansaa: selvästi oltiin kauempaakin tultu vatsastapuhujaihmettä katsomaan. Mikä tuli huomatuksi myös siitä, että yleisö (varmaan ainakin 15 000 lippua myyty halliin, jos ei enemmänkin) oikeasti osasi tyypin vanhemmat jutut ulkoa. Koomikko itsekin hämmentyi encoren aikana, kun koko areena lausui hänen mukanaan kaljaakittaavan hillbilly Bubba Jiin juttuja. Totesi vaan mikkiinsä hihitellen, että tämä on oudoin lähes-kirkollinen kokemus hänen elämässään...

Washingtoniin kuuluu viikonlopuksi siivousta ja pakkaamista - tosin tuo liettualainen suhaaja on semminkin sotkuista sorttia, etten taida ihan kauheasti yleisten tilojen siivosta stressata. Aamulla Greyn anatomian uusintaa katsellessani selvisi myös v-mäisen kämppiksen neljäs tunnuspiirre: kuuntelee rasittavaa klassista musiikkia (paperinohuet seinät omaavassa talossa) ja saatana laulaa luikuttaa niiden biisien mukana!! Saahan sitä musikaalisia harrastuksia ihmisillä olla juu, mutta kotioloissa on semisti perseestä se, että ihminen ulisee aamutuimaan (vieläpä huonosti) omituisia biisejä. Niin, että varmasti kuului naapuriin. Hihi.

Kynnet pitäisi käydä laittamassa ja muutenkin reipastua kaupungille. Tää kun on kuulemma mun vika viikonloppu Washingtonissa.. Ens viikonloppua kun ei lasketa: lauantaina on krapula ja vapina läksäreiden jäljeltä, ja sunnuntaina on lähtö kentälle jo yhden jälkeen. Apuva!

[Ai niin. Piti kertomani kuinka uuden vuosikymmenen kunniaksi paikalliset pelastavat nyt maailmaa muovipussi kerrallaan.. Kaikkien ruokaa ja juomisia myyvien kauppojen kun pitää tätä nykyä veloittaa huimaavat 5c jokaisesta asiakkaan käyttämästä muovipussista. Viisi senttiä! Double-packing (eli se, että painavammat asiat automaattisesti tuikataan kahteen muovikassiin) on selvästi vähentynyt, ja porukka on ehkä aavistuksen verran useammin sellaisen kierrätyskassin kanssa kaupassa. Mutta silti, musta tuo summa voisi olla ehkä vielä piirun suurempi.. Kun eikö me siellä pohjolassa makseta lähes euro joka jumalan muovikassista...?]

Ei kommentteja: