keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Kesäesat

Onpas ihan huikeaa, kuinka lyhyessä ajassa voi ihmismielen vallata valtaisa kesäinnostus. Vielä viikko sitten tarvottiin sukkiksissa ja lähestulkoon talvilenkkareissa - ja nyt puolestaan on vastaantulijoiden päällä toinen toistaan lyhyempiä roiskeläppiä, leggingsejä ja muita vitsikkäitä viritelmiä. Ja suhina sen mukainen.

Puut vihertyivät kuin puolivahingossa, ja tällä viikolla on ihan rehellisesti voinut sanoa ulkona tuoksuvan kesän. Sen auringon, asfaltin, nurmikon ja iloisen ihmisen tuoksun - johon aamuisella työhönkävelyllä sekoittuu ilahduttavan usein myös vastaantulijoiden ihanaiset parfyymit.

Kerrassaan mukavaa siis - niin kauan kuin tätä riemua jatkuu.

[Huomaako muuten jostain, että allekirjoittanut muutti kaksi vuotta sitten melko tasan Kalliosta. Siellä ei tuoksunut kukka, ei parfyymi -- vaan ihan rehellisesti itsensä. Eli urea, kakki ja muu epämukavampi. Jotenkin ei ihan kauheasti ole Linjoille ollut ikävä...]

Kesän tulemisen havaitsi viikonloppuna myös siitä, että useampaan otteeseen heräsin aamuyöstä, kun baarikukkulit taittoivat matkaansa kotiin. Ei nimittäin ollut ihan yksi tahi kaksi seuruetta, jotka virittelivät soidinmenojaan laulelemalla: moniäänisesti, yksiäänisesti, soraäänisesti -- you name it! Saahan sitä ihminen kännissä olla ja hauskaa pitää, mutta semisti kyllä kolmas herätys keskellä yötä vitutti, kun Albertinkatu raikuen eräätkin miesporukat matkaansa tekivät. Itsehän olen niin humala- kuin selvinpäinkin vain Erinomaisen Hyvätapainen ja -Käytöksinen Yksilö.

Viikonlopun jälkeen myös työstressi helpottaa: en millään malttaisi odottaa seuraavan viikon viisivuotisjuhlia kotikonnuilla. Kummipoika tilasi tältä tädiltä jo vuodenvaihteessa Spiderman-täytekakun. Jota väsäämään vie siis tieni melko lailla tasan viikon kuluttua. Ihanuus!

Ei kommentteja: