torstai 20. toukokuuta 2010

Keväistä kokkailua

Laitanpa tähän teidän kahden edelleen täällä kirsulandiassa kiekkuloivan lukijan iloksi reseptin ihanan keväiseen illalliseen...

Eli parsarisottoa ja uunilohta noin neljälle saa pöytäänsä suunnilleen näin.

[Onnistunut lopputulema vaati ensin noin kymppiminsan silppuamisen, ja sen jälkeen parinkymmenen minuutin keittämisen. Eli ei kestänyt kovin kauaa, eikä käynyt yhtään kipiää.]

Aloita siis maustamalla noin 800g lohifile suolalla ja pippurilla sekä noin ruokalusikallisella-parilla öljyä, jonka sekaan olet pilkkonut 2-3 valkosipulinkynttä. Laita suolaa ja pippuria sekä nahka- että lihapuolelle. Mausteita saapi laittaa reilusti molempia - paitsi, jos ehdit antaa kalan suolaantua useamman tunnin. [Hyvä olisi jättää jääkaapissa maustumiselle aikaa muutama tunti, mutta toki vähemmälläkin odottelulla kiireisempi selviää.]

Uuni on hyvä lämmittää tässä vaiheessa myös noin 200C asteeseen.

Sitten valmistellaan risotto, johon tarvitaan

2 salottisipulia silputtuna
2 valkosipulin kynttä silputtuna
4 dl risottoriisiä
9-10 dl kasvislientä, kuumaa (kuutiosta)
½ sitruunan mehu
nippu vihreää parsaa
kaksi kourallista parmesanjuustoa
nokare voita

Eli kuori parsat (jos ovat kovin paksuja), ja napsauta niiden juuresta kova, parisenttinen puumainen osa pois. Katkeaa siis itsestään oikeasta kohtaa, kun taitat juuren päästä. Silppua sentin-parin mittaisiksi pätkiksi.

Silppua sipuli ja valkosipuli, valmista kasvisliemi ja raasta parmesan sillä raastimen pienimmällä terällä.

Sitten roiskaistaan kala kuumaan uuniin joko uunipannulla tai sopivassa vuossa. Nahka alaspäin siis.

Samalla aloitetaan risoton valmistus: kattilassa/kasarissa reippassa öljyssä kuullotetaan valkosipuli ja salottisipuli. Kun ovat läpikuultavia (eivät ruskeita!), lisätään riisi ja pyöritellään kattilassa (lue: annetaan kypsyä läpikuultaviksi) muutama minuutti.

Ja tässä vaiheessa päästään varsinaisen risottoshown kimppuun: kattilaan lisätään kasvislientä kauhallinen kerrallaan, ja sekoitellaan jatkuvasti tärkkelystä irti riiseistä puukauhalla. Eli hellan ääressä hikoilevan kokin toisessa kädessä on liemikauha ja toisessa puuhaarukka - ja liike on jatkuvaa.

Sitruunanmehusta saa risottoon mukavan hapon: toki tilalla voi käyttää valkoviiniä myös halutessaan. Viini kannattaa laittaa kattilaan ensimmäisen nesteen joukossa - sitruunamehun ollessa kyseessä ei järjestyksellä ole niin suurta väliä.

Tosiaan, kauha-pari kerrallaan lisätään nestettä ja keitellään risottoa sopivalla lämmöllä - ja noin 8 minuutin kohdalla heitetään soppaan myös parsan pätkät. Niitä ei siis tarvitse kypsentää erikseen, vaan kypsyvät pienestä koostaan johtuen sopivan rapsakoiksi riisin ohella.

Sekoittelu jatkuu, kunnes risotossa on mukava purutuntuma - yhteensä noin 18 minuuttia. Jos neste ei näytä riittävän, voi sitä lisätä desin kerrallaan. Suomalaisten helmasynti kun tuntuu olevan liian kuivan risoton valmistus.

Maustetaan lopuksi parmesanraasteella, ja tarvittaessa suolalla sekä mustapippurilla. Ja juuri ennen tarjoilua kattilaan heitetty (eli sekaan käännelty) voinokare kiillottaa risoton juuri passeliksi.

Risoton voi antaa ässehtiä kannen alla (pois levyltä) sen ajan, kun otat kalan uunista -- kypsyys on hyvä tarkistaa n. 25 minuutin kohdalla. Tai aiemminkin, jos file on oikein ohut.

Sitten vain ateria tarjolle raikkaan vihersalaatin kera - ja avot. Kyllä on taas kansa tyytyväistä ja kokin maine kasvaa...

4 kommenttia:

seiti kirjoitti...

Om nom nom! Ja kiva kun palasit eetteriin. :)

Mari kirjoitti...

Niimmutku risotosta tulee PALJON parempaa valkoviinillä!

Kirsi kirjoitti...

Mari niimmutku Sukulan Jylppy sanoo, että ei koskaan laittaisi valkkaria risottoon. (Syytä en muista, älä kysy.) Kollegani, joka asui Italiassa tovin, tosin vannoo juuri parsarisoton tarvitsevan lurausta vermuttia. Että tapansa kullakin.

Ja kivaa, kun te molemmat olette bäk.

Kati kirjoitti...

Oli ilo tällä viikolla syödä kyseistä ruokaa Kirsuseinin kokkaamana. Mahtavan hyvää oli!!