torstai 26. elokuuta 2010

Nostalgiamatkalla

Päivä on mennyt lattialla (joka siis oikeasti on 30 m2 kämpässäni se ainoa paikka, jossa on suunnilleen mukava oleskella) maatessa ja Welhon laajakaistaa pitkin kaahaillessa. Etsiskelin taannoisissa kinkereissä käyttämääni reseptiikkaa, ja melkein hukuin geemailiboksini lähetettyihin viesteihin. Useampi tunti vierähti menneitä muistellessa ja maistellessa; lähinnä siis lueskelin Jenkeistä lähettämiäni sähköisiä viestejä ystäville ja kylänmiehille - sekä satunnaisia vastauksia niihin.

Ihmeellisellä tavalla sitä pääsee kiinni viestien kirjoittamisen aikaisiin tunnelmiin ja ajatuksiin, mikä silloin oli mieliala ja kuinka monenlaisessa aallossa sitä on parin viimeisen vuoden aikana tullutkaan ratsastettua. Samanlaisissa ajatelmissa kun tässä on saanut viettää myös tätä sairaslomaa- lähinnä siis kummastellessa sitä, että mitä mä ihan oikeasti täältä Suomesta (ja tästä elämästäni) muka niin kovasti kaipasin...Yksinäisiä iltoja ja sateisia päiviäkö? Tällä viikolla vietin päivän melkoisen apatian parissa, ja tuleva ihan oikeasti ahdisti -- kunnes vihdoin jostain kaivautui taas se taistelija-Kirsusein, joka ilmoitti itsensä työttömyyskassaan ja alkoi etsiä netistä opintojen loppuunviemismahdollisuuksia... *blush* Liekö meikästä vielä jonkinlaisen kandin saisi, joidenkin vuosien sisällä..?

[Joo, tiedän ettei pitäisi moisista huudella ääneen vielä tässä vaiheessa. I know, I know.]

Huomenna meinasin mennä taas lääkäriin kuulemaan seuraavan tuomion: jos tosiaan sairasloma jatkuu yli syyskuun puolivälin, niin tämä neiti kerää kimpsunsa ja lennähtää mamman lihapatojen (ja kuntopyörän sekä kävelysauvojen) luo Pohjoiseen. Sekä alkaa taistelun KELA:n tätien kanssa sairaspäivärahan suuruudesta. Onnekas ex-ulkomaanasukki kun KELA:n laskujen mukaan olisi oikeutettu peräti 36€ päivärahaan. Millä melkein jopa saisi ensi kuun vuokran maksettua. Melkein.

Mun elämä. Siitä on oikeasti tullut aika hirveä. Vaikka kaikki periaatteessa onkin kyllä ihan hyvin. I know that, too.

3 kommenttia:

Mari kirjoitti...

No voi jumaleissön tollasta. BTW, eiks sun entinen työnantaja haluis sut takasin? Miten ne ylipäätään tulee toimeen ilman sua?

Kirsi kirjoitti...

Heeeei Mari. Kiva kuulla, piiiitkästä aikaan. No siis kato sieltä entisestä-nykyisestä duunipaikastahan mä täällä sairaslomalla olenkin -- mutta lähinnä haaveilen keskenjääneen maisterinpaperin loppuunviemisestä jollain järkevällä aikataululla (ja ansiosidonnaisella päivärahalla, jolla silläkin kuulemma voi nykyään opiskella).

Eli siis periaatteessa kaikki ihan jees -- ja hyvähän se on ihmisen tänä maailman aikana kuulua työttömyyskassaan. Olis pitänyt vaan liittyä jo vuosikausia sitten ;-)

Mukavat viikonloput sinulle!!

M kirjoitti...

Yksi Kalifornian tuttava mietiskeli vuosi sitten palatako Suomeen vai ei. Muistutin että älä nyt ainakaan keskellä talvea tule, silloin ihmiset vain käpertyy talvihorrokseen ja nyhjäisit yksin kotona, ketään kun ei saa silloin mihinkään ;)